Vihreä kaupunki on terveempi

Maisema-arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat ja puutarhurit kokoontuivat Turkuun kuulemaan miten vehreys lisää elinvoimaa niin yksilön kuin kaupungin osalta. Alan johtavat taitelijat ja asiantuntijat, muun muassa Martha Schwartz ja Eeco Hooftman kertoivat lennokkain esimerkein filosofioista ja estetiikan roolista kaupunkiluonnon vaalimisessa.

Vihreys kaupungissa on hyvässä huudossa. Sen kertoo muun muassa ihmisten innostus omiin viljelypalstoihin vuokramailla, katoilla tai vaikka hylätyillä tonteilla.

- Puutarhan hoito jättää perinnön tuleville sukupolville, muistutti ruotsalainen Yvonne Westerberg, joka on luonut esimerkiksi vanhuksille ja masentuneille "Aistien puutarhoja".

Kaupungin mittakaavassa vihreys on merkittävä etu kilpailtaessa yrityksistä, rahallisista panostuksista ja uusista veronmaksajista. Esimerkiksi Lontoo pyrkii innokkaasti Euroopan vetovoimaisimmaksi kaupungiksi, ja Malmö panosti menestyksekkäästi 1980-luvun laman jälkeen arkkitehtuuriin, puistoihin ja urbaaniin kulttuuriin.

Paljon paineita kaupunkikuvan suunnittelijoilla

- Maisema-arkkitehdit taiteilevat poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten paineiden keskellä hankkeeseen kuuluvien perusprojektinhallinnan ja esteettisten näkökulmien lisäksi, muistutti yhdysvaltalais-brittiläinen Martha Schwartz puhuessaan suurelle joukolle kollegoitaan Turun yliopistossa.

Schwartz on maailmankuulu, innovatiivinen maisema-arkkitehti, joka on myös suunnitellut Barkerin puiston uudistustyön. Puistouudistuksen alkuperäinen idea syntyi Marimekko-kuvioista ja Turun edustan saaristosta.

- Mielestäni on oikein rakentaa puisto hyvistä materiaaleista pala kerrallaan vuosien kuluessa kuin toteuttaa se yhtenä kokonaisuutena laadun kärsiessä, hän kommentoi ensi vuonna alkavaa Barkerin puiston ehostusta. Ensimmäisenä toteutetaan lasten leikkipaikka.

Schwartzin mukaan kaupungin julkiset tilat mahdollistavat eri ryhmien kohtaamisen ja yhteisöllisyyden. Puiston onnistuminen mitataan kaupunkilaisten suhtautumisella, miten he sitoutuvat paikkaan.

Kaupunkilaisten mielipiteiden ja kokemusten keräämiseen jo etukäteen on Aalto-yliopistossa kehitetty tutkija Marketta Kytän johdolla työkalut ja toimintamallit. Vaasan kaupunki on ensimmäisenä Suomessa ottanut osallistavat, helposti kartalla hyödynnettävät välineet mukaan kaupunkisuunnitteluun.

Turussa historiallisten puistojen ja ainutlaatuisten puutarhojen lisäksi huomion kaupunkisuunnittelussa pitää ympäristöministeriössä oleva hakemus Suomen 6. kansallisesta kaupunkipuistosta Koroisilta Ruissalon kärkeen. Luonnon ja kulttuuriperinnön harmonista rinnakkaineloa edellyttävälle kaupunkipuistohakemukselle toivotaan myönteistä vastausta vielä kulttuuripääkaupunkivuoden aikana.