Turun palon vuosipäivää vietetään viikonloppuna

Turun palosta, Pohjoismaiden suurimmasta kaupunkipalosta, tulee 4.9.2011 kuluneeksi 184 vuotta. Vuosipäivän viikonloppuna kulttuuripääkaupunki tarjoilee paloon liittyvää ohjelmaa ja haastaa pohtimaan katastrofin merkitystä.

Koreografi Marjo Kuuselan kaksiosaiseen teoskokonaisuuteen kuuluvat Ilmiliekeissä-tanssiteos Turun kesäteatterissa sekä Kihlakahvit kiehumaan –tanssitapahtuma Luostarinmäen käsityöläismuseon alueella. Ilmiliekeissä-teos kuvaa tulen ja tuhkan, veden ja maan elementtien kautta mitä tapahtui, kun tuli levisi palavista köyhälistökortteleista yli Aurajoen.

Teoksessa esiintyy Aurinkobaletin ja Taideakatemian tanssijoita. Kihlakahvit kiehumaan tuo puolestaan vuoden 1827 arkielämää Luostarinmäen käsityöläismuseon alueelle. Mukana esityksessä on kansantanssijoita, muusikoita ja nykytanssin ammattilaisia. Yleisö kulkee opastetun kierroksen halki tapahtuman ja matkan varrella voi innostua mukaan kalaasitanssiin.

Tuli on irti -näyttely saa uuden kohteen

Logomon Tuli on irti! -näyttelyssä järjestetään Turun paloa syväluotaavia opastuskierroksia. Kierroksilla pohditaan muun muassa, mikä oli palon merkitys Turulle, mistä se sai alkunsa ja miten Turku pääsi takaisin jaloilleen katastrofin jälkeen. Kierroksen lisäksi kävijöillä on mahdollisuus osallistua näyttelyn työpajatoimintaan.

Tuli on irti! -näyttely saa myös uuden kohteen, kun Turun museokeskuksen lahjoituksena saama palosta kertova työ tuodaan esille Logomoon. Todennäköisesti pian Turun palon jälkeen valmistuneen C. W. Wibergin siluettitaideteoksen on Turun Museokeskuksen taidekokoelmaan lahjoittanut yksityishenkilö.

Kulttuurihistoriallisesti hyvin kiinnostava aikalaiskuvaus palosta tuodaan nyt ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville ja se on esillä Logomossa loppusyksyn.

Pääkirjaston Studiossa Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi luennoi aiheesta Turun palo – kaupunkilaisten näkökulma. Salmi käsittelee Turun paloa 1827 kaupunkilaisten kokemusten kautta tuoden esille palon katastrofaalisen luonteen sekä yksittäisten kansalaisten kokemuksia kaupunkipalon vaikutuksista. Esille nousevat myös aikoinaan kipeät syyllisyyskysymykset. Luentotilaisuus on yleisölle avoin ja maksuton. Tilaan mahtuu noin 80 osallistujaa.