Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Turun kulttuuripääkaupunkivuoden talousvaikutukset selvästi ennakoitua suuremmat

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 toi Turkuun ja Varsinais-Suomeen yhteensä 260 miljoonan euron tuotantovaikutukset. Tämä oli 60 miljoonaa euroa enemmän kuin ennakkoon oli arvioitu. Pitkän aikavälin myönteisten hyvinvointivaikutusten saavuttamiseksi tarvitaan strategiatyön lisäksi konkreettisia toimenpiteitä.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu on laatinut Turku 2011 -säätiölle selvityksen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden Turkuun ja koko Varsinais-Suomeen kohdistuneista taloudellisista vaikutuksista. Tulosten mukaan kokonaistuotanto- ja työllisyysvaikutukset olivat selvästi odotettua suuremmat.

Kauppakorkeakoulussa vuonna 2009 laaditun etukäteisarvion mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden työllisyysvaikutus olisi onnistuessaan ollut 2300 henkilötyövuotta. Rahaksi muunnettuna tämä olisi vastannut 200 miljoonan euron suuruista kokonaistuotannon kasvua.

– Nyt laskettujen lopullisten lukujen mukaan työllisyyslisäys oli 3300 henkilötyövuotta ja kokonaistuotantovaikutus 260 miljoonaa euroa. Siten kulttuuripääkaupunkivuosi oli ennakoitua parempi taloudellinen menestys, kertoo selvityksen laskelmat laatinut dosentti Elias Oikarinen.

Karkeasti arvioiden 80 % vaikutuksista jäi Turun seudulle ja 20 % kohdistui muualle Varsinais-Suomeen. Valtaosa tuotanto- ja työllisyysvaikutuksista muodostui lisääntyneestä matkailusta. Matkailun lisäyksessä huomiotiin ainoastaan sellainen kotimaan matkailu, joka kohdistui Turkuun kulttuuripääkaupunkivuoden takia. Luvuissa ei ole mukana kansainvälisen matkailun tai Turkuun ilman kulttuuripääkaupunkivuottakin kohdistuneen matkailun tietoja.

Selvityksen sidosryhmähaastatteluaineistoon pohjautuva laadullinen tutkimusosio tuottaa kuvan kulttuuripääkaupunkivuoden luomista pitkän aikavälin mahdollisuuksista Turulle.

– Kulttuuripääkaupunkivuosi ei ollut vain kertaluonteinen sarja tapahtumia, vaan se on ollut siirtymäriitti uuteen aikakauteen. Vuosi voi toimia vipuna uuden elinkeinoelämän tukijalan, luovien alojen, syntymiseksi Turkuun. Tässä yksi ratkaiseva tekijä on, miten Logomo onnistuu houkuttelemaan alan toimijoita saman katon alle, kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluiden johtaja Aki Koponen pohtii.

Vireän kulttuurielämän tiedetään lisäävän kaupungin vetovoimaisuutta sekä asukkaiden sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.

– Siksi luoville aloille tulee antaa vahva asema kaupungin strategiatyössä ja elinkeinopolitiikassa. Mahdollisuuksien ja konkreettisten toimenpiteiden aika on nyt, Koponen painottaa.

Turku 2011 -säätiön hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxellin mukaan selvitys osoittaa, että kulttuuripääkaupunkivuosi oli menestys, paitsi sisällöllisesti, myös taloudellisesti. Taxellin mielestä Turun esimerkki todistaa, että vahvan kulttuurin ja menestyvän talouden välillä on selvä yhteys.

- Kulttuuriin kannattaa panostaa jo kulttuurin itsensä vuoksi. Mutta kulttuuripääkaupunkivuoden myönteiset kokemukset ja turkulaisten vahva sitoutuminen vuoden ohjelmaan osoittavat että kulttuurissa, laajasti määriteltynä, on vahva potentiaali myös Turun seudun tulevaisuutta rakennettaessa, Taxell uskoo.

- Sopii toivoa että Turun kaupunki ja sen päätöksentekijät todella pystyvät hyödyntämään niitä mahdollisuuksia mitä kulttuuri nyt tarjoaa. Panostukset kulttuuriin eivät ensisijaisesti ole kustannuserä vaan tuottava sijoitus, sivistyksen, osaamisen ja talouden kehityksen näkökulmasta. Kulttuuri tekee hyvää. Tämä on myös nyt julkistetun selvityksen vahva viesti, Taxell sanoo.

Selvityksen yhteenvedot löytyvät seuraavista linkeistä:

KTT, dosentti Elias Oikarinen: Aluetaloudellisten vaikutusten laskelma  

Johtaja Aki Koponen: Pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset

Tutkimuksen teki Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätietoja:

KTT Aki Koponen
Johtaja, CCR Tutkimuspalvelut
p. 02 333 9605, 050 5246 239
aki.koponen@tse.fi