Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 loppuraportti on valmistunut

Turku käytti suurimman osan suurinvestoinnista kulttuuriohjelmaan

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 55,5 miljoonan euron kokonaistaloudesta (2008-2012) kulttuuriohjelmaan ja ohjelmaa tukevaan toimintaan käytettiin kaikkiaan 65 prosenttia. Osuus on hieman suurempi kuin keskimäärin kulttuuripääkaupungeissa.

Kulttuurisisältöön sijoitettu kokonaismäärä käy ilmi Turku 2011 -säätiön kokoamasta kulttuuripääkaupunkivuoden loppuraportista, johon on koottu kaikki vuoden 2011 valmisteluun, toteutukseen ja jälkityöhön liittyvät taloudelliset tunnusluvut sekä yleisö- ja esiintyjämäärät.

 70-sivuinen raportti kokoaa yhteen kulttuuripääkaupunkiprosessin lähes kymmenvuotisen kaaren aina vuoden alkuvalmistelusta jatkotoimenpiteisiin. Raportti julkistettiin Turussa maanantaina 18.6.2012. Turku 2011 –säätiön loppuraportti

Turku 2011 -säätiön ohjelmassa olleille hankkeille jakama tuki oli noin 12 miljoonaa euroa. Hankkeiden omarahoitus oli noin 17 miljoonaa euroa. Yhteensä Turun kulttuuripääkaupunkiohjelmaan ja sitä tukevaan toimintaan sijoitettiin 36 miljoonaa euroa. Ohjelman rahoitukseksi katsotaan myös vuoden pääareena Logomon investointi, samoin hankkeille suunnatun tuotannon tukipalvelun ja tutkimusohjelman rahoitus. Kokonaissummaan sisältyy myös ennuste vuosien 2012-2013 jatkotoiminnan rahoituksesta.

- Vuosi 2011 on ollut suurinvestointi suomalaiseen kulttuuriin, varmasti suurimpia Suomessa koskaan. Kulttuuriin sijoittaminen on ollut aina viisasta, ja Turun menestyksekkään vuoden jälkeen näemme, että se on edelleen erittäin viisasta, myös taloudellisesti vaikeina aikoina, sanoo Turku 2011 -säätiön hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell.

Kulttuuripääkaupunkitoiminnan (2008-2012) rahoituksesta kolmasosa tuli Turun kaupungilta, kolmasosa valtiolta ja loput yritysyhteistyöstä, seudulta, yhteistyökaupungeilta ja -kumppaneilta sekä lipunmyynnistä ja muusta myyntituotosta.

Keskimäärin Turku 2011 -säätiö rahoitti yhtä hanketta 71 600 eurolla. Summa on keskimäärin 41 prosenttia hankkeen kokonaisbudjeteista. Ohjelmassa oli kaikkiaan 167 hanketta, jotka järjestivät kaikkiaan 8 200 tapahtumaa ja tilaisuutta.

Suurin osa ohjelmasta oli kaupunkitapahtumia, näyttelyitä ja esityksiä. Vahvoina aloina ohjelmasta nousevat esiin sirkus ja nukketeatteri. Yli 60 prosenttia tapahtumista oli ilmaisia.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kokonaiskävijämäärä oli noin 2,2 miljoonaa, joista yli 245 000 kävi vuoden pääareena Logomossa.

Sevón: Turun menestys jatkuu vain, jos jatko on yhtä vahvaa

Turun vuosi Euroopan kulttuuripääkaupunkina on ollut menestys monella mittarilla. Suurin osa – 85 prosenttia – kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin osallistuneista suomalaisista on tyytyväisiä vuoden antiin, yhteisöllisyys kaupungissa on lisääntynyt merkittävästi, Turku saavutti ennennäkemättömän 57,5 miljoonan euron arvoisen medianäkyvyyden, vuosi tuotti aluetaloudellisesti yli 260 miljoonaa euroa ja myös jatkotoimenpiteet ovat vahvoja.

- Uskon ja toivon, että vuoden onnistuneen ohjelman turkulaisissa nostama innostus kantaisi pitkälle tulevaisuuteen. Tässä on koko kulttuurikentällä ja Turun kaupungilla loistava mahdollisuus, Christoffer Taxell sanoo.

Euroopan komission tilaama ulkopuolinen arvio Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta on vielä kesken, mutta ennakkotietojen perusteella tulee arvio olemaan myönteinen. Komission kulttuurista vastaavan pääosaston pääjohtaja Jan Truszczynski on jo ehtinyt alustavasti nostaa Turun kaikkein menestyneimpien kulttuuripääkaupunkien kuten Grazin (2003), Lillen (2004) ja Liverpoolin (2008) rinnalle.

- Turku onnistui, koska kulttuuri oli kaupungissa kaikkialla ja kaikille. Suuret ja pienet tapahtumat kaduilla, toreilla, Logomossa ja esimerkiksi hoitolaitoksissa piirtyivät tuhansien ihmisten mieliin ja vaikuttavat edelleen iloa ja voimaa-antavina, kuvailee Turku 2011 -säätiön toimitusjohtaja Cay Sevón.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on tuonut Turulle kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Vuosi on myös muuttanut kaupungin imagoa niin kaupunkilaisten ja muiden suomalaisten, median kuin esimerkiksi Euroopan unionin silmissä.

- Turun korkea profiili kiinnostavana eurooppalaisena kulttuurikaupunkina säilyy, jos kaikki toimijat huolehtivat vahvasti jatkosta. Turku pysyy Euroopan unionin kulttuuria käsittelevissä puheissa ja tilaisuuksissa vain, jos puheille on Turussa katetta. Kulttuuria tulee Turussa tukea edelleenkin ja se tulee pitää tärkeänä asiana niin julkisen kuin yksityisenkin puolen toiminnoissa, Sevón jatkaa.

Turku 2011 -säätiö on rahoittanut 52 hanketta ja projektia, jotka jatkavat kulttuuripääkaupunkivuoden perintöä. Jatkohankkeet perustuvat valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohosen johdolla tehtyyn Turku 2011 -jatkoraporttiin ja kulttuurivuoden myönteisimpiin kokemuksiin, erityisesti kaupunkitilassa oleviin tapahtumiin.

Vuoden pidetyintä antia ovat olleet suuret kaupunkitilaa yllättävälläkin tavalla hyödyntäneet hankkeet. Näihin osallistuttiin myös eniten. Keskimäärin turkulaiset osallistuivat vuoden tapahtumiin seitsemän kertaa, varsinaissuomalaiset 5 ja muut suomalaiset 3 kertaa.

- Kaupunkilaisten osallistuminen vuoteen oli erittäin vahvaa. Yllätyimme siitä, millaista yhteisöllisyyttä kulttuuripääkaupunkivuosi lopulta synnytti koko maakunnassa. Vuoden myötä turkulaisista tuli todellisia kulttuuripääkaupunkilaisia, sanoo raportin koonnut Turku 2011 -säätiön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jukka Saukkolin.

Lisätiedot:

Turku 2011 –säätiön loppuraportti pdf-muodossa
Turku 2011 -säätiön loppuraportti flash-muodossa

Turku 2011 faktat

Cay Sevón
toimitusjohtaja
Turku 2011 -säätiö
p. +358 (0)40 764 9541
cay.sevon@turku2011.fi

Jukka Saukkolin
tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Turku 2011 -säätiö
p. +358 (0)50 559 0602
jukka.saukkolin@turku2011.fi

Saara Malila
viestintäpäällikkö
Turku 2011 -säätiö
p. +358 (0)44 907 5710
saara.malila@turku2011.fi