18.4. lisänäytöksen ilmaisliput jaettiin loppuun hetkessä

Taistelu Turusta ei jätä kylmäksi

Jouko Aaltosen dokumenttielokuva Taistelu Turusta sai haltioituneen vastaanoton Logomon tuhatpäisen yleisön edessä 9.4. 1950-1960-lukujen ilmiötä, Turun tautia, tarkastellut elokuva osoitti menneen ja nykyisen yhtäläisyydet ja erot. Elokuvan jälkeen niin yleisö kuin paneelikeskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, ettei ilman ihmisiä ole kaupunkiakaan.

- Turku on kaunis kaupunki, mutta se voisi olla vielä kauniimpi, johdatteli ohjaaja Jouko Aaltonen dokumenttielokuvansa pariin.

Taistelu Turusta kuvaa arkistomateriaalien sekä päätöksentekijöiden, virkamiesten ja eri vuosikymmenten kansalaisliikkeiden aktivistien äänellä turkulaisen kaupunkikuvan rakentamista ja purkamista, niin sanottua Turun tautia.

Sodanjälkeisten vuosikymmenten purkamisvimmaa perusteltiin muun muassa modernisoitumispyrkimyksillä. Päättäjien ja rakentajien tiivis yhteys mahdollisti sen, että tontilla oli jo rakentaminen käynnissä ennen kuin kaava  tuli hyväksyttäväksi pikavauhdilla valtuustoon.

- Joskus pitää keskustella moneen kertaan, että saadaan oikea vastaus, totesi dokumentin arkistomateriaalissa Rauno Puolimatka toimintatavoista päättäjien kanssa.  

1970-1980-lukujen vaihteessa vanhan Hamburger Börsin purkaminen ja Portsan asukkaiden aktivoituminen olivat ensimmäiset vastaäänet sodan jälkeen alkaneelle tehokkuuden ja moderniuden ylistykselle. Kuitenkin nykyinen aktivismi talonvaltauksineen kamppailee edelleen hitaan byrokratian ja poliittisen päättämättömyyden kanssa.

Ihmiset ovat se kaupunki

Elokuvan jälkeen järjestetyssä keskustelussa suurimmat aplodit keräsi Autonomista kulttuurikeskusta tavoittelevan ryhmittymän Suvi Auvinen osoittaessaan menneen ja nykytilan yhdenmukaisuuden. 

- Ihmiset arvostavat ympäristöä eri tavalla nykyään, muistutti kuitenkin maantiedon professori Harri Andersson.

Hyvä esimerkki ihmisten osallistamisesta suunnitteluun ja pyrkimyksestä palauttaa vanhaa on viime vuonna valmistunut Vähätorin alue. Toisaalta Kuralan Kylämäessä on vaarana sama puistomaisen tilan vähittäinen pilkkominen kuin mikä koettiin Vartiovuorella 1970-luvulla.

Lisäksi nyt keskustellaan siitä, mitä tehdään 1960-luvulla rakennetuille taloille, esimerkiksi U-sairaalalle tai Juslenialle.

- Minun mielestäni ne ovat hirveitä ja ne saa purkaa, mutta samalla mietin olenko yhtä ahdasmielinen kuin  tuon ajan päättäjät, pohti yksi dokumenttielokuvan käsikirjoittajista, kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen. 

Vaikka Turun päätöksenteko jättää edelleen toivomisen varaa, niin pieniä edistysaskeleita on kenties näköpiirissä. Turku pilotoi valtakunnallisesti ympäristöasioiden sovittelua, jossa kaikki asianosaiset tuodaan saman pöydän ääreen. 

Kaikki panelistit toivoivat tulevaisuudelta ihmisläheisempää otetta kaupunkisuunnitteluun. Kaupunkikuvassa on heidän mukaansa vaalittava kerroksellisuutta ja toiminnallisuutta. 

- Hallinnon vellvollisuus on ymmärtää kansalaisten ääntä. Kirjoittakaa niin kuin puhutte, toivoi Turun nykyinen asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen illan viimeisessä yleisöpuheenvuorossa.