FINNARP 2011 palaa Suomeen helmikuun lopussa

Suomalaisretkikunta on nostanut maljat Aboalla

Suomalainen FINNARP 2011 retkikunta saavutti Aboa-tutkimusaseman perjantaina 11. tammikuuta. Samalla Aboa-viinien matka maailman ääriin päättyi Etelämantereen Vestfjellan-vuoristoon.

Suomalainen retkikunta matkaa vuosittain Etelämantereen kesänä Aboa-tutkimusasemalle. Tänä vuonna retkikunnan tieteellisenä tavoitteena on tutkia painovoiman muutoksia, maankuoren liikkeitä ja jäätiköitymistä Kuningatar Maudin maassa. Tekeillä on jo viides absoluuttisen painovoiman mittaus Aboalla; ensimmäinen tehtiin vuonna 1994. Näin pitkä aikasarja on ainutlaatuinen Antarktiksen oloissa.

Aboa-viinit muun rahdin mukana meritse Kapkaupunkiin

FINNARP 2011 retkikunnan logistiikkaryhmä, Mika Kalakoski, Petri Heinonen, Pentti Sipola ja Janne Tikkinen, lähti kohti Etelämantereen Kuningatar Maudin maalla sijaitsevaa Aboa-tutkimusasemaa varhain loppiaisena reittikoneella Amsterdamin kautta Etelä-Afrikan tasavallan Kapkaupunkiin. Retkikunnan tutkijajäsenet, Geodeettisen laitoksen Jaakko Mäkinen ja Jyri Näränen, olivat aloittaneet tutkimusmatkansa jo joulukuun alussa.

Kapkaupungissa retkikunta tarkisti joulukuun alussa meriteitse lähetetyn rahdin, jonka mukana Aboa-viinit matkasivat kohti etelää. Retkikunnalla on mukanaan tavaraa yhteensä noin 2200 kiloa, josta tieteellisiä tutkimuslaitteita ja niihin liittyviä tarvikkeita on noin puolet. Muu aineisto on asemalle meneviä täydennyksiä. Rahtia täydennettiin Etelä-Afrikan pääkaupungissa muun muassa hankkimalla lisää ruokaa Aboa-asemalle.

Retkikunnan matka jatkui kohti tutkimusasemaa kansainvälisistä pelastustoiminnastakin tutulla Iljushin 76TD -lentokoneella. Basen-nunatak-kotivuoren FINNARP 2011 -väki saavutti Basier-suksilentokoneella. Yhdeksän hengen joukko taivalsi purevassa etelätuulen siivittämässä pakkasessa parin kilometrin matkan köysistöinä yli kotivuoren lumen peittämän reunarailon kovalle maaperälle ja siitä edelleen Aboa-asemalle.

Paluu Aboalta helmikuun lopussa

Aboa-tutkimusaseman avaaminen sujui hyvin ja arkielo asemalla käynnistyi kuin 11 kuukauden katkosta ei olisi ollutkaan. Vuorokauden kuluttua Kapkaupungista lähdöstä FINNARP 2011 retkikunta nautti tutkimusaseman mainion saunan löylyistä, söi lämpimän illallisen ja nosti Aboa-maljat Aboalle.

Suomen Antarktis-asemalla toimii vuodesta 2003 Geodeettisen laitoksen pysyvä GPS-asema. Tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä Antarktiksen maannoususta, mitä tietoa tarvitaan muun muassa korjaamaan satelliittimittauksilla tehtyjä arvioita nykyisen jäämäärän muutoksista. Kaikkiaan tutkimusasema voi majoittaa lähes 20 henkeä.

Retkikunta viettää Etelämantereella Kuningatar Maudin maalla sijaitsevalla Suomen tutkimusasemalla noin kaksi kuukautta ja palaa takaisin helmikuun lopussa 2012. Retken aikana huolletaan Aboan automaattinen säähavaintoasema ja tehdään huoltotöitä myös aseman muihin havainto- ja mittauslaitteistoihin.

Aboa-viinien suosio ylitti odotukset

Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi lanseeratun punaisen ja valkoisen Aboa-viinin suosio ylitti odotukset. Viinejä odotettiin myytävän noin 10 000 pulloa, mutta vuoden loppuun mennessä menekki on ollut noin 44 000 pulloa.

Domain d’Artonin viinit tulevat pieneltä viinitilalta Lounais-Ranskasta. Aboa Rouge on Merlot- ja Syrah-rypäleistä valmistettu keskitäyteläinen viini. Vastaavasti Aboa Blanc on kuiva, pirteän hapokas ja hedelmäinen valkoviini.

Ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa tarjolla olleiden Aboa-viinien myynti päättyi vuodenvaihteessa.