
Teema: 2011 muistijälkeä
Turku 2011-ohjelma jakautuu viiteen teemaan, joista tässä juttusarjassa kurkistamme yhteen kerrallaan:
- 2011 lentoonlähtöä
- 2011 arjen muuttujaa
- 2011 henkilökohtaista
- 2011 sukellusta saaristoon
- 2011 muistijälkeä:
Onko Turku Euroopan kartalla
muutenkin kuin nimenä?
Onko historia taakka vai mahdollisuus?
Muistijäljet laittavat meidät katsomaan
menneeseen, nyt ja tulevaisuudessa,
aina uusin eväin.
Millaiset ovat tarinat Turusta?
Katse taakse, katse eteen
Historia kohtaa tulevaisuuden 2011 muistijälkeä -ohjelmateemassa.
Turulla on pitkä historia, ja monet jo kauan sitten menneet tapahtumat vaikuttavat edelleen siihen, millainen kaupunki nykyisin on. Mikrotasolla kaupungin joka kulma kantaa mukanaan muistoja.
2011 muistijälkeä -ohjelmateema tuo esiin historian ja nykypäivän yhteyttä. Pisimmälle historiaan sukeltaa Aikavaellus-reitti.
Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle kulkeva 13,7 kilometriä pitkä Aikavaellus kuvaa maailmankaikkeuden 13,7 miljardin vuoden ikää. Matkan varrelle on merkitty maailmankaikkeuden ja Maan kehityksen tärkeimmät tapahtumat alkuräjähdyksestä nykyhetkeen. Kevyen liikenteen väyliä seurailevaa reittiä voi kulkea jalan tai polkupyörällä.
Yhtä hyvin muistijäljet voivat olla arkipäiväisiä, pieniä, mutta kiinnostavia kokemuksia. Kerrottu ja koettu Turku -hankkeessa kaupunkilaiset pääsevät kertomaan kokemuksensa Aurajoesta muistihuoneessa, joka kiertää jokirantaa Turussa ja sen lähikunnissa vielä syyskuussa.
”Jo tähän mennessä kerätyistä kertomuksista muodostuu muistihuoneeseen näyttely”, kertoo hankkeessa toimiva Turun yliopiston kansatieteen professori Helena Ruotsala. Kansatieteen oppiaineen lisäksi mukana on toimijoita Turun yliopiston historian oppiaineesta.
Muistoja keräävät kansatieteen opiskelijat osana opintojaan. Kesän aikana Kerrotun ja koetun Turun tuloksena nähtiin Naisten kaupunki -näyttelysarja, jossa pääsivät esiin kaupunkilaisnaisten muistot esimerkiksi Heidekenin synnytyssairaalasta ja koululiikunnasta.
”Kaikki kerätty aineisto arkistoidaan, ja niistä syntyy toivon mukaan myös opinnäytetöitä”, Ruotsala sanoo.
Hanke jatkuu syyskuussa myös Studia Generalia -luentosarjana Forum Marinumissa. Turku koettuna ja kerrottuna -luentosarja kertoo Aurajoesta ja laajemminkin Turusta; luvassa on tietoa esimerkiksi sataman naisista ja joesta osana maisemaa.
Tulta monessa muodossa
Yliopistoyhteistyötä on taustalla myös Logomon Tuli on irti! -näyttelyssä. Koululaisille suunnattujen opastuskierrosten suunnittelussa on ollut mukana aineen- ja luokanopettajaopiskelijoita, jotka ovat työstäneet kierroksille oppiainekohtaista sisältöä eri-ikäisille lapsille.
”Koululaiskierroksia pidetään vielä syksyllä tilauksesta ryhmille”, vinkkaa hankkeessa toimiva elämyspedagogi Maria Huokkola.
Heurekan ja Turun museokeskuksen tuottama Tuli on irti! -näyttely on ollut esillä Logomossa koko vuoden, mutta se saa uusia sävyjä vaihtuvien teemojen ja opastusten mukaan. Alkusyksyllä esillä on tulen vaikutuksesta kaupunkikuvaan kertova Kaupunki palaa -teema, loppusyksyllä Tulen taitajat -teemassa perehdytään käsityöläisammatteihin, joissa hyödynnetään tulta.
Tuli on irti! -näyttelyssä on myös teemapäiviä, joissa on puhumassa tutkijoita. Turun palon vuosipäivänä syyskuun neljäntenä teemapäivän aiheena on tulen vaikutus kaupunkiarkkitehtuuriin. Teemapäiviä on syksyn pimetessä luvassa vielä kaksi lisää.
Tulevaisuutta pohtimaan
Muistijälkien kulkemisen lisäksi katsetta luodaan tulevaisuuteen. Osallisuuden luova voima -hankkeen tulevaisuuspajoissa pääsevät kulttuuripääkaupunkihankkeiden toimijat ja tavalliset kaupunkilaisetkin visioimaan, millaisessa kulttuuripääkaupungissa elämme kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Tulevaisuusverstaissa, joita järjestetään neljä erilaista syksyn ja talven 2011 aikana, käsitellään luovia tiloja ja luovien alojen toimintaedellytyksiä, kulttuurin merkitystä kaupunkilaisille, kulttuuripääkaupunkihankkeen vaikutusta kulttuurin perustoimintaan sekä Turun brändiä.
”Tulevaisuusverstaissa pohditaan, miten voisi olla jatkossa ja millaista tulevaisuutta kulttuurikaupunkina haluamme tavoitella, selventää erikoistutkija”, dosentti Katriina Siivonen hanketta vetävästä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Tulevaisuusverstaissa pidetään matalaa kynnystä; asiantuntijuudeksi riittää, että haluaa sanoa mielipiteensä. Ote on utopistinen: ideointivaiheessa ei tarvitse miettiä esimerkiksi taloudellisia resursseja. Toisten ajatuksia ei tyrmätä, vaan niiden myönteinen kehittäminen on tärkeää.
”Verstaiden tuloksena voi syntyä konkreettisiakin asioita kuten uusia yhteistyökuvioita tai tapahtumia, mutta kukaan ei määrittele etukäteen, mitä niistä pitää syntyä. Se lähtee osallistuvista ihmisistä”, Katriina Siivonen sanoo.
Teksti: Elina Teerijoki












