Muinaistulien yö

Itämerta ympäröi yhdeksän maata, ja siihen laskee vettä sadoista joista ja vesistöistä myös Norjasta, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Tšekistä.

• Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas. 
• Vesi vaihtuu noin 40 vuodessa, ja lähes seisovien vesimassojen vuoksi Itämeri on erittäin haavoittuvainen meri. 
• Itämeren keskisyvyys on 54 metriä ja meren syvin kohta on 459 metriä, kun esim. Välimeren keskisyvyys on 1500 metriä. 
• Vuosittainen leväkukinta ja veden sameus havainnollistavat selvästi Itämeren tilan pitkäaikaisen huononemisen. 
• Itämeri kärsii maatalouden päästöistä, kalanviljelystä, asukkaiden jätteistä, merikuljetuksista, liikennepäästöistä ja jätteiden tyhjennyksestä mereen. 
• Pietarin vedenpuhdistamo on helpottanut tilannetta, mutta koska suurin osa päästöistä ja saasteista on pieniä ja hajallaan, meitä kaikkia tarvitaan tilanteen parantamiseksi.

Kuvat: Turku 2011 -säätiö/Peter Silvendoin

Haluatko tietää enemmän? Suomen Ympäristökeskus (SYKE) tarjoaa vastauksia Itämertä koskeviin kysymyksiin:

• Onko Itämeren tila pahempi kuin muiden merien?
• Mitkä ovat pahimmat uhat?
• Miten yksittäinen ihminen voisi edesauttaa Itämeren hyvinvointia?
• Missäpäin Itämerta on pahin tilanne?
• Mitkä ovat tärkeimmät suojelukeinot?
• Voidaanko jo tapahtuneille vahingoille, esimerkiksi hapettomille pohjille tehdä enää mitään?
• Mitä sellaisia eliöitä Itämeressä on, joita ei ole muualla?
• Mistä kesällä kukintoja muodostavat sinilevät tulevat?
• Miksi sinilevät runsastuivat sen jälkeen, kun vesiensuojelutoimenpiteitä alettiin tehostaa?
• Miten meren ja järven määritelmä eroavat toisistaan?
• Onko suolavesipulssi tullut Pohjanmereltä, kun Itämeren pinta on koko alueella kymmeniä senttejä yli keskiveden?
• Onko Itämeren tilaa mahdollista parantaa mekaanisin keinoin?

Haluatko tietää enemmän ihmisen ja luonnon välisestä tasapainosta? Tutustu Saaristomeren biosfäärialueeseen.

Mitä tehdään Itämeren meriympäristön ekoloogisen statuksen palauttamiseksi? Katso HELCOM:n toimintasuunnitelma (eng.).