Ulf Långbacka on kokenut kuoronjohtaja ja säveltäjä. Hän on ollut Åbo Akademin ylioppilaskuorojen, Florakörenin ja Brahe Djäknarin, johtaja jo vuodesta 1990. Hänen johtajuutensa aikana kuorojen toiminta on ollut intensiivistä; heillä on ollut esiintymisiä useassa maassa, radio- ja tv-esiintymisiä sekä levytyksiä. Kuorot ovat myös menestyksellä osallistuneet useaan kuorokilpailuun. Långbacka on säveltänyt kamari-, orkesteri-, teatteri- ja kuoromusiikkia. Vuoden 1998 ÅA:n promootiotilaisuuteen häneltä tilattiin promootiokantaatti Det inre ljuset kuorolle, orkesterille ja solisteille. Hänet on palkittu useissa kuoromusiikin sävellyskilpailuissa ja hänen musiikkiaan ovat esittäneet mm. hollantilaiset, amerikkalaiset, saksalaiset, argentiinalaiset sekä skandinaaviset kuorot.

Dan Henriksson on kokenut ohjaaja ja pedagogi. Vuodesta 2005 hän on ollut Helsingin Klockriketeaternin taiteellinen johtaja. Hän opiskeli teatteritaiteen maisteriksi Helsingin Teatterikorkeakoulussa 1981–85 ja on työskennellyt niin teatterin ja oopperan kuin elokuvan ja television parissa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa, Chilessä, Kyproksella sekä Venäjällä. Suomessa hän on tehnyt yhteistyötä Kansallisoopperan kanssa sekä toiminut Savonlinnan Oopperajuhlilla akateemikko Ralf Långbackan assistenttina vuodesta 1992. Turussa hän ohjasi Monteverdin L´incoronazione di Poppean Taideakatemian Sigynsalissa 2004. Henriksson on työskennellyt dramaturgian parissa, kääntänyt tekstejä teatterille sekä kirjoittanut oopperalibreton Paavo Heiniselle. Hän on luennoinut lukuisissa yliopistoissa ja konferensseissa niin koti- kuin ulkomailla sekä kirjoittanut sanoma- ja aikakauslehtiin artikkeleita teatterin eri ilmiöistä.

Carmela Wager on suunnitellut lavastukset ja/tai puvustukset noin kuuteenkymmeneen oopperaan, operettiin, balettiin, musikaaliin, teatteriin, konserttiin ja tv-tuotantoon Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Tshekissä. Hän on työskennellyt Suomen Kansallisoopperassa (mm. Sevillan parturi, Dido ja Aeneas, baletit Jazz ja Oracle), Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa (Viva la Mamma sekä baletti Orfeus i Sta'n), Savonlinnan oopperajuhlilla (Orfeus Manalassa ja Brittenin The Rape of Lucretia), Aholansaaressa Nilsiällä (Viimeiset kiusaukset) sekä oopperoissa Lahdessa, Vaasassa, Turussa ja Porissa (mm. Ovela kettu, Taikahuilu, Rigoletto, Muumiooppera). Lavastajana ja puvustajana hän on toiminut mm. Suomen Kansallisteatterissa, Svenska Teaternissa, Åbo Svenska Teaterissa ja Lahden kaupunginteatterissa sekä Ruotsissa Tukholmassa, Boråsissa, Falunissa ja Uppsalassa. Vuonna 2005 hän oli mukana Turussa Lentävässä Hollantilaisessa, viime vuosina Turun filharmonisen orkesterin ja tanssiteatteri ERIn yhteisessä Stravinski-produktiossa sekä Don Giovannissa Tshekissä ja Turun konserttitalossa, Madetojan Pohjalaisia-oopperassa Porissa sekä Kungen i Mumindalen -tuotannossa Svenska Teaternissa. Viimeksi hän on työskennellyt Tanssiva Muumilaakso -teoksen parissa Tampereella ja Shanghain EXPO 2010:ssa sekä kesällä 2010 Teaterboulage-yhdistyksen projektissa Paraisilla. Syksyllä 2010 hän oli mukana Klockriketeaternin tuotannossa Tango med Mamma Helsingissä.

Mari Agge on työskennellyt useiden teatteri- ja tanssiproduktioiden sekä konserttien, festivaalien ja muiden suurtapahtumien valosuunnittelijana. Vierailevana valosuunnittelijana hän on ollut esim. Q-Teatterissa, Åbo Svenska Teaterissa, Klockriketeaternissa (mm. Fou-Rou 2001, ohjaus Cris af Enehielm, ja Spoonface 2005, ohjaus Henrika Andersson) ja Viirus-teatterissa (mm. Cezaris Grauzinin No return ja Caligula). Monet produktioista on esitetty vierailunäytäntöinä ja kiertueilla. Mari Agge on myös työskennellyt vapaille ryhmille, joista mainittakoon Teater 90grader, Teater Mars, Sirius Teatern, Blaue Frau ja DUV-Teatern. Hän oli valosuunnittelijana ja teknisenä tuottajana produktiossa Anatomia Lear 2008, jonka ohjasi Mikaela Hasán ja jota on esitetty kiertueilla ulkomailla, esim. Moskovassa, Istanbulissa ja Kölnissä. Produktio voitti Antonia-palkinnon 2009, ja samana vuonna Mari Agge oli ehdolla parhaasta valosuunnittelusta jaettavan Säde-palkinnon saajaksi. Hän on lisäksi osallistunut Hangon Teatteritreffeihin vuodesta 2007 teknisenä johtajana ja valovastaavana.

Sauli Huhtala aloitti opintonsa Turun konservatoriossa, jossa hän opiskeli pianonsoiton ohella lyömäsoittimia. Orkesterinjohtoa hän on opiskellut professori Jorma Panulan johdolla Sibelius-Akatemian kapellimestariluokilla sekä Karl Österreicherin johdolla Wienin musiikkikorkeakoulussa.

Lisäksi hän on opiskellut Atso Almilan, Eri Klasin ja Ilja Musinin johdolla sekä Hollannin radion sinfoniaorkesterin Kondrashin-mestariluokalla. Vuonna 1995 Sauli Huhtala suoritti kapellimestari-diplominsa erinomaisin arvosanoin. Hän on johtanut vierailevana kapellimestarina useimpia maamme sinfoniaorkestereita. Lisäksi hän on vieraillut kapellimestarina myös Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Puolassa, johtaen menestyksekkäästi mm. Baltic Philharmonic Orchestraa. Orkesteri on kuuluisa vähemmän tunnettujen teosten esittämisestä. Åbo Akademin sinfoniaorkesterin Akademiska Orkesternin kapellimestarina ja taiteellisena johtajana Huhtala on toiminut vuodesta 1991 lähtien ja Mikkelin kaupunginorkesteria hän on johtanut päävierailijana. Sauli Huhtala on saanut tunnustusta myös säveltäjänä. Hän on säveltänyt suurta suosiota saaneen Jokamies (Jedermann) -oopperan musiikin sekä elokuva- ja teatterimusiikkia. Kotikaupungissaan Turussa hänelle on myönnetty ABOA-palkinto.

Hanna Kronqvist on freelance-muusikko ja kuoronjohtaja. Hän suoritti musiikkipedagogin tutkinnon Turun Ammattikorkeakoulun Musiikkiakatemiassa pääaineenaan laulu ja jatkaa nyt opintojaan Åbo Akademissa musiikkitieteen maisteriohjelmassa. Kuoronjohtamista hän on opiskellut mm. Juha Kuivasen ja Kari Turusen johdolla. Hannan johdolla laulavat paitsi Åbolands Kammarkör myös vokaaliyhtye Röster Vaasassa ja nuorisomusikaaliryhmä Loud'n'Proud, joka toimii DUNKin alla. Hän on myös projektinaiskuoron Exaudion perustaja ja johtaja. Syksyllä 2004 hän sai suomenruotsalaisen kuoronjohtajapalkinnon Kurt-Erik Långbackan säätiön varoista. Keväällä 2007 hän johti Åbo Akademin Florakörenin voittoon arvostetussa kansainvälisessä Fleischmann International Trophy Competition -kilpailussa Irlannissa. Keväällä 2009 hän sai Svenska Kulturfondenin tulevaisuuspalkinnon. Syksystä 2010 alkaen hän johtaa myös Eviva-kuoroa Helsingissä.

Martin Segerstråle aloitti pianonsoiton viisivuotiaana yksityisopettajan johdolla ja opiskeltuaan muutaman vuoden Turun seudun musiikkiopistossa hänet hyväksyttiin Turun konservatorioon keväällä 1998. Vuodesta 2003 hän on ollut Folke Gräsbeckin yksityisoppilaana. Tämän luotsaamana hän suoritti B-tutkinnon erinomaisin arvosanoin keväällä 2008. Segerstråle on myös opiskellut kontrabassoa Turun konservatoriossa sekä laulua opettajinaan mm. laulajat Sören Lillkung, Peter ja Petri Lindroos, Björn Blomqvist ja Thérèse Karlsson. Segerstrålea pyydetään usein pianistiksi ja säestäjäksi Turunmaalla ja muuallakin Suomessa. Hän on toiminut Turun kaupunginteatterin ja Åbo Svenska Teaterin korrepetiittorina, pianistina ja orkesterin jäsenenä sekä säveltänyt useita kuoro- ja orkesteriteoksia, mm. kolme sinfoniaa ja kaksi pianokonserttoa. Vuonna 2010 hän johti Ylioppilaskuoro Brahe Djäknaria. Kamarikuoro Key Ensemblessa hän on basson äänenjohtaja.

Tenori Mats Lillhannus keskittyy varhaiseen musiikkiin, sekä solistina että lauluyhtyeessä. Ensimmäiset kokemuksensa musiikin ammattilaisena hän hankki jazztrumpetistina, mutta kiinnostus lauluun ja varhaiseen musiikkiin heräsi jo lukioaikana. Kiinnostus kasvoi hänen opiskellessaan musiikkitiedettä ja maisteritutkinnon jälkeen hän aloitti varsinaisen uransa ammattilaulajana. Lillhannus on opiskellut laulua Veikko Kiiverin oppilaana Tukholmassa ja osallistunut mestarikursseihin mm. Damien Poisblaud’n, Kevin Smithin ja Päivi Kantolan johdolla. Yhtyelaulu on koko ajan ollut keskeisessä osassa Lillhannuksen uralla. Nuorena opiskelijana hän perusti edelleen johtamansa Camerata Aboensis -vokaaliyhtyeen. Vuosina 2009–2010 Lillhannus osallistui AVES (Advanced Vocal Ensemble Studies) jatko-opinto-ohjelmaan Schola Cantorum Basiliensis -musiikkiakatemiassa Anthony Rooleyn ja Evelyn Tubbin johdolla. Mats Lillhannuksen taiteellinen toiminta jakautuu edelleen solistiseen esiintymiseen ja lauluyhtyetyöhön sekä Suomessa että ulkomailla. Solistina Lillhannus esiintyy säännöllisesti oratorioissa ja kantaateissa, keräten runsaasti kiitosta sekä aariatulkinnoistaan että evankelistaresitatiiveistaan. Mats Lillhannus ylläpitää myös musiikkitieteellistä identiteettiään editoimalla musiikkia, kirjoittamalla konserttiesittelyjä ja kääntämällä musiikkiaiheisia tekstejä.

Ahvenanmaalainen tenori Dan Karlström suoritti tutkinnon Åbo Akademin kauppakorkeakoulussa ennen kuin aloitti lauluopintonsa Sibelius-Akatemiassa. Opintonsa hän suoritti Ulla Ståhl-Grapesin, Anssi Hirvosen ja professori Herbert Brauerin johdolla. Häntä ovat ohjanneet myös Jaakko Ryhänen, Irina Gavrilovich, Geoffrey Goldberg ja Elisabeth Verres. Karlström on vuodesta 1999 vaikuttanut pääasiassa Saksassa, vakiosolistina Schillertheater NRW:ssä, Darmstadtin Staatstheaterissa ja vuodesta 2001 lähtien Leipzigin oopperassa. Vieraana hänet on nähty mm. Wiesbadenissa, Erfurtissa, Weimarissa sekä Berliinin Komische Operissa. Suomessa hän debytoi Kansallisoopperassa Tobiaksena Sondheimin Sweeny Todissa ja on sen jälkeen useasti vieraillut talossa. Kesällä 1999 hän esiintyi ensimmäistä kertaa Savonlinnan oopperajuhlissa Gounodin Faustissa Sibelinä ja on sen jälkeen esiintynyt Hoffmanin seikkailuissa, Carmenissa Remendadona ja Madama Butterflyssa Gorona. Karlström on esiintynyt useimpien suomalaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, Turussa mm. Lentävän Hollantilaisen perämiehenä sekä Cosi fan tutten Ferrandona. Karlströmillä on myös kattava konserttiohjelmisto ja hän on esiintynyt televisiossa, radiossa ja levyillä, mm. BIS:n julkaisemalla Sibeliuksen kaikki laulut -kokoelmalla. Lähitulevaisuudessa hän tulee laulamaan mm. wagneriaanisissa rooleissa Mimenä ja Davidina Leipzigin oopperassa sekä Taminona Taikahuilussa Tampereella. 

Ahvenanmaalainen sopraano Thérèse Karlsson on opiskellut Tukholmassa Kungliga Musikhögskolanissa sekä Operastudio 67:ssä ja täydentänyt opintojaan mm. Roomassa. Hänen opettajiaan ovat mm. Irina Gavrilovici, Vivian Burman ja Björn Blomqvist. Viime vuosina hän on esittänyt nykyaikaisia teoksia oopperoissa, esim. Tatjanan roolissa Den svarte munkenissa (PH Nordgren, 2005) ja Jumalatar Hebenä jalkapallo-oopperassa Learning to Shout (Lång, 2004), oratorioita sekä yksinlaulua. Karlsson on myös esiintynyt teatterirooleissa, mm. Yvetten roolissa Brechtin Mor Couragessa (Svenska Teatern Helsingissä) sekä Liinan roolissa Emil i Lönnebergassa (Teater Kuling Ahvenanmaalla). Hän toimii myös usein solistina konserteissa ja kirkollisissa teoksissa. Hänelle on myönnetty useita stipendejä ja palkintoja. Talvella 2005–2006 hänet nähtiin nimikkoroolissa musikaalissa Elisabeth Turun kaupunginteatterissa sekä Sandrinana Mozartin La Finta Giardinierassa Svenska Teaternissa Helsingissä. Kesällä 2009 hän esiintyi oopperassa Joel Ahvenanmaalla, Joelin äitinä Emiliana sekä Olga-tädin roolissa. Keväällä 2010 hän esitti oopperamonologin Droppar från rymden, joka yhdistää Sanna Tahvanaisen tekstejä musikaalisävelmiin ja klassiseen musiikkiin. Syksystä 2010 hän on mukana Les Miserablesissa Åbo Svenska Teaterissa.

Baritoni Petter Andersson suoritti musiikkitutkinnon laulu pääaineenaan Turun musiikkiakatemiassa. Hän opiskeli Pia-Gunn Anckarin ja Jouni Kuorikoskin johdolla ja valmistui 2004. Tällä hetkellä hän opiskelee musiikinopettajaksi Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiassa Seija Nylundin johdolla. Hän suoritti laulun A-kurssin erinomaisin arvosanoin vuonna 2008. Talvilukukauden 2009–2010 hän opiskeli Mozarteumissa Salzburgissa Kjellaug Tesakerin johdolla. Hän on laulanut musikaaleissa, oopperoissa ja oratorioissa mm. Turun konservatorion, Svenska Teaternin, Turun musiikkijuhlien, Naantalin musiikkijuhlien, Tampereen kamarioopperayhdistyksen, Turun Oopperakammarin, Stadian, Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian sekä Savonlinnan oopperajuhlien kuoron esiintyjänä/laulajana. Hän on myös laulanut Turun filharmonisen orkesterin ja Kuopion kaupunginorkesterin solistina sekä pitänyt liedkonsertteja. Kangasniemen laulukilpailussa hän pääsi finaaliin kolme kertaa ja vuonna 2004 hän tuli toiseksi Dvorakin laulukilpailussa Tshekissä.

Åbolands Kammarkör (ÅK) on aikaa myöten profiloitunut projektikuoroksi, joka ei halua sitoutua mihinkään määrättyyn musiikkilajiin. Kuoronjohtajina ovat olleet Harry Dahlström, Kati Mäkelä, Niklas Nyqvist ja Hanna Kronqvist. Viime vuosina kuoro on toteuttanut useita dramatisoituja näyttämöllisiä kokonaisuuksia, joissa kuoromusiikin lisäksi on ollut mukana muita ilmaisumuotoja, esim. teatteria, tanssia, lyriikkaa, heijastettavia kuvasarjoja ja stand up -komiikkaa. Musiikkilajit ovat vaihdelleet klassisista kuorohelmistä (a cappella) jazzin (Speakeasy) ja rokin (20-vuotisshow ROCK! ) kautta tunnettujen oopperoiden kuoro-osuuksiin (OOPPERAA! jonka ensi-ilta oli lokakuussa 2009). Keväällä 2008 kuoron varajohtajan Martin Segerstrålen kanssa toteutettiin Rena rama Ramel, konserttisarja tuolloin äskettäin edesmenneen Povel Ramelin muistoksi. Martin johti myös keväällä 2010 Runoja ja unelmia-projektia, missä kuoro on jätti pois kaikki ulkoiset elementit ja lauloi kotimaisia kuoroklassikoita a cappella.

Åbo Akademin opiskelijakuoro Brahe Djäknar (BD) perustettiin 1937. Kuoroa ovat johtaneet John Rosas, Gottfrid Gräsbeck sekä vuodesta 1990 lähtien Ulf Långbacka. Vuonna 2000–2001 Långbackan sijaisena toimi Heikki Seppänen. Vuonna 2010 kuoroa johti Martin Segerstråle. Aktiivinen kuoro koostuu 40–50 laulajasta, joista useimmat ovat Åbo Akademin opiskelijoita. BD:llä on vilkas toiminta, mm. konsertteja, kiertueita, radio- ja tv-esiintymisiä, levytyksiä ja yhteistyöprojekteja eri kuorojen ja orkestereiden kanssa.  Vuonna 2000 BD otti osaa – ja voitti – kuorokilpailun Europe and its songs Barcelonassa. Samassa kilpailussa Långbacka valittiin parhaaksi kuoronjohtajaksi. Vuonna 2009 kuoro osallistui kansainväliseen kuorokilpailuun Tampereella ja palasi kotiin kahden kultamitalin ja palkintorahojen kanssa. Kuoron säännöllisistä konserteista mainittakoon Adventtikonsertit Turun Tuomiokirkossa Florakörenin ja Akademiska Orkesternin kanssa sekä kevätlaulut Vartiovuorella.

Akademiska Orkestern (AO) on Åbo Akademin yhteydessä toimiva täysikokoinen sinfoniaorkesteri. Se on eräs maamme vanhimmista ja nykyisin myös suurimmista yliopisto-orkestereista. Orkesteri perustettiin vuonna 1928 Åbo Akademin opiskelijoiden musiikkiharrastuksen edistämiseksi. Orkesterin johtajina ovat toimineet mm. Åbo Akademin pitkäaikainen musiikkitieteen professori John Rosas ja vuosina 1955–1990 filosofian kunniatohtori Gottfrid Gräsbeck. Vuodesta 1991 lähtien orkesterin johtajana on toiminut Sauli Huhtala. Orkesterissa on noin 70–80 soittajaa, joista useimmat opiskelevat tai työskentelevät Turun korkeakouluissa. Orkesterilla on vuosittain ollut useita sinfoniakonsertteja sekä kotimaassa että ulkomailla, mm. Saksassa ja Ruotsissa. Näiden lisäksi orkesterin traditioihin kuuluvat Åbo Akademin ja toisinaan Turun yliopiston juhlatilaisuuksissa soittaminen sekä jokavuotiset yhteiset adventtikonsertit Brahe Djäknar- ja Florakören- ylioppilaskuorojen kanssa.