Soivat kirjeet -konserttisarja

Sellisti Markus Hohti tunnetaan aktiivisena kamarimuusikkona ja uuden musiikin esittäjänä. Hän konsertoi kotimaan lisäksi säännöllisesti eri puolella Eurooppaa soittaen ohjelmistoa kamarimusiikin klassikoista uusimpaan musiikkiin. Kysyttynä festivaalivieraana hän on esiintynyt musiikkijuhlilla mm. Mäntässä, Sysmässä, Kuhmossa, Tuusulanjärvellä, Luzernissa ja Alicantessa. Soolosellotehtävissä hän on vieraillut Tampere Filharmoniassa. Duona pianisti Joonas Ahosen kanssa sekä Nix-kvartetin jäsenenä hän on esittänyt kantarepertuaarin ohella vähemmän tunnettuja mestariteoksia.

Uuden musiikin saralla Markus on tehnyt yhteistyötä monien säveltäjien kanssa ja kantaesittänyt kymmeniä soolo- ja kamarimusiikkiteoksia. Hän on opiskellut uuden musiikin soittoa Pierre Boulezin johdolla sekä vieraillut Ensemble Intercontemporainin riveissä. Hän on kotimaisen Uusinta-yhtyeen, kansainvälisen Ensemble Laboratoriumin ja vastikään perustetun elektroakustiseen musiikkiin keskittyvän defunensemblen jäsen. Sähköisesti vahvistetun sellon mahdollisuuksin perehtyminen on ollut yksi Markuksen viimeaikaisia projekteja ja hän on mm. sähköisesti efektoinut Max Savikankaan, Markus Fageruddin ja Osmo Tapio Räihälän sooloselloteokset.

Markus on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Martti Rousin ja Baselissa Thomas Demengan johdolla. Barokkisellon saloihin häntä on perehdyttänyt Markku Luolajan-Mikkola. Vuonna 2003 hän piti menestyksekkään ensikonsertin Sibelius-Akatemialla pianisti Paavali Jumppasen kanssa. Vuonna 2008 Suomen Kulttuurirahasto myönsi hänelle kolmevuotisen taiteilija-apurahan.

Naoko Ichihashi valmistui vuonna 1981 Tokiossa Tohon musiikkikorkeakoulusta ja pääsi samana vuonna Indiana yliopistoon opiskelemaan pianon soittoa György Sebökin johdolla. Vuonna 1986 hänet palkittiin parhaana säestäjänä Tsaikovski-kilpailussa Moskovassa.

1987 Naoko valmistui Indiana yliopistosta ja siirtyi Suomeen ja säestäjän paikan Sibelius-Akatemiassa. Samana vuonna hänestä tuli Avanti!n jäsen. Ensikonsertin hän antoi Helsingissä vuonna 1990. Vuosina 1991-1992 hän opiskeli Ecole Normalissa Pariisissa ja sai ”Licence de concert” -diplomin. Vuonna 1993 hän sai toisen palkinnon Oulun kamarimusiikkikilpailussa. Vuonna 2001 hän on toiminut tuomariston jäsenenä Helmi Vesa -pianokilpailussa Sibelius-Akatemiassa.

Vuodesta 2007 Naoko on toiminut pianon soiton ja kamarimusiikin opettajana Metropolian AMK:ssa. Hän on arvostettu ja aktiivinen kamarimusiikkipianisti ja esiintyy jatkuvasti kamarimusiikkitapahtumissa ja toimii myös Jean Sibelius -viulukilpailun ja Paulon sellokilpailun pianistina.

Tiila Kangas aloitti viulunsoiton opinnot 7-vuotiaana Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa ja vaihtoi 15-vuotiaana instrumentikseen alttoviulun. Sittemmin hän on opiskellut alttoviulunsoittoa, barokkialttoviulunsoittoa ja kamarimusiikkia Sibelius-Akatemiassa, Lontoon Royal College of Musicissa, Edsbergs Musikinstitutissa Ruotsissa sekä lukuisilla mestarikursseilla. Musiikin maisteriksi Kangas valmistui vuonna 2005.

Tiila on Tempera-kvartetin perustajajäsen. Kvartetti on konsertoinut laajalti koti-ja ulkomailla sekä levyttänyt mm. Sibeliuksen ja P.H.Nordgrenin musiikkia. Vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut ahvenanmaalaisen Katrina-kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana. Työskenneltyään Sinfonia Lahden alttoviuluryhmän varaäänenjohtajana 2005-2008 hän liittyi syksyllä 2008 Helsingin kaupunginorkesterin alttoviuluryhmään.

Tiilalla on käytössään Suomen Kulttuurirahaston Felice Guadagnini -alttoviulu (1856).

Mia Kasper aloitti käyrätorvensoiton opintonsa Keskisen Uudenmaan musiikkiopistossa1985. Opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla vuodesta 1992 ja siitä edelleen esittävän säveltaiteen koulutusohjelmassa opettajanaan Erja Joukamo-Ampuja. Musiikin maisteriksi hän valmistui 2004. Lisäopintoja hän on tehnyt erityisesti Oslossa professori Froydis Ree Wekren kanssa sekä osallistunut useille mestarikursseille, joissa opettajina mm. Vlatkovic, Damm, Maskuniitty.

Mia on toiminut Kouvolan kaupunginorkesterin käyrätorven äänenjohtajana ja vuodesta 1996 hän on ollut kiinnitettynä Sinfonia Lahden käyrätorviryhmän varaäänenjohtajaksi.

Kamarimuusikkona Mia on esiintynyt Tuusulanjärven kamarimusiikissa ja Lahden Chamber Ensemblen jäsenenä hänellä on ollut useita esiintymisiä Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Solistiesiintymisiä hänellä on ollut mm. Radion Sinfoniaorkesterin nuorten solistien konsertissa, Lahden Kaupunginorkesterin, sekä useiden puhallinorkestereiden kanssa.

Järvenpääläisen Värinää-yhdistyksen aktiivijäsenenä Mia on suunnitellut, järjestänyt ja esiintynyt taidetapahtumissa kahdeksan vuoden ajan.

Viulisti Laura Kokko on valmistunut musiikin maisteriksi (Master of Music) kesäkuussa 2004 Budapestin Franz Liszt Akatemiasta. Lisäksi hän opiskeli Scuola di Musica di Fiesolessa Pavel Vernikovin, Ilya Grubertin sekä Alexander Vinnitskin johdolla 2001-2002. Hän on osallistunut lukuisille mestarikursseille, joissa hän on opiskellut mm Yair Klessin, Mark Lubotskyn ja Ana Chumachenkon johdolla.

Laura esiintyy aktiivisesti kamarimuusikkona. Vuonna 2003 hän voitti pianisti Kaisa Rönkön kanssa Leo Weiner-palkinnon kansainvälisessä Leo Weiner kamarimusiikkikilpailussa Budapestissa.

Kauden 2004-2005 Laura työskenteli Turun filharmonisen orkesterin IIn viulun vuorottelevana äänenjohtajana. Syksystä 2005 lähtien hän on toiminut Sinfonia Lahden (Lahden kaupunginorkesteri) IIn viulun soittajan virassa. Hän on myös Lahti Chamber Ensemblen, Lahti Chamber Orchestran ja kamariorkesteri Camerata Finlandian jäsen.

Laura on Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon konserttisarjan taiteellinen johtaja.

Christoffer Sundqvist (s. 1978) aloitti klarinetinsoiton opintonsa Pietarsaaren konservatoriossa Bernhard Nylundin oppilaana. Vuonna 2002 hän suoritti diplomin Sibelius-Akatemiassa opettajanaan Anna-Maija Korsimaa. Sundqvist jatkoi opintojaan Baselin musiikkikorkeakoulussa professori Francois Bendan johdolla. Hän on myös osallistunut Hans Rudolf Stalderin, Guy Deplusin, Charles Neidichin sekä Ronald van Spaendonckin mestarikursseille sekä opiskellut kamarimusiikkia useiden merkittävien muusikoiden johdolla.

Christoffer on soittanut lähes kaikkien suomalaisorkestereiden solistina. Ulkomaisista solistivierailuista mainittakoon, Göteborgin sinfoniaorkesteri, Sinfonieorchester Basel sekä liettualainen St Christopher Chamber Orchestra. Kapellimestareina ovat olleet mm. John Storgårds, Sakari Oramo, Okko Kamu, Juha Kangas ja Hannu Lintu.

Christoffer on myös aktiivinen kamarimuusikko ja mm. Arktinen hysteria –puhallinkvintetin perustajajäseniä. Toinen tärkeistä kamarimusiikkikokoonpanoista on turkulainen Plus-ensemble.

Christoffer on kantaesittänyt Markus Fageruddin sekä Sebastian Fagerlundin klarinettikonsertot. Syksyllä 2007 hän kantaesitti yhdessä Tommi Aallon kanssa Aulis Sallisen kaksoiskonserton klarinetille ja alttoviululle Radion sinfoniaorkesterin solistina. Kamarimusiikkiyhtyeidensä kanssa hän on kantaesittänyt lukuisia suomalaisia teoksia mm. P.H.Nordgrenilta, Sampo Haapamäeltä ja Atso Almilalta. Kesällä 2007 Sundqvist esiintyi Helsingin juhlaviikoilla Magnus Lindbergin kamarimusiikkia esittelevässä konsertissa ja toukokuussa 2008 Sundqvist kantaesitti Helsingissä Magnus Lindbergin trion klarinetille, sellolle ja pianolle.

Viulutaiteilija ja kapellimestari Jan Söderblom tuli tutuksi konserttiyleisölle jo 1980-luvulla monipuolisena esiintyjänä. Aloitettuaan uransa viuluopintojen jälkeen solistina ja kamarimuusikkona hän on varsinkin tämän vuosituhannen puolella laajentanut taiteellista toimintaansa myös kapellimestarin työhön: vuosina 2000-2007 hän toimi Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana. Hän on ollut myös Joroisten musiikkipäivien sekä Musica Fiskarsin taiteellinen johtaja.

Jan toimi Uusi Helsinki -kvartetin viulistina vuosina 1982-2001, jolloin yhtye menestyi mm. Concertino Praga- sekä London String Quartet -kilpailuissa ja teki useita konserttimatkoja Euroopan tärkeimmille konserttilavoille. Kvartetti soitti useita kantaesityksiä, televisio- ja radionauhoituksia sekä levytti mm. Sibeliuksen, Griegin, Janacekin ja Dvorakin musiikkia.

Konserttimestarina Jan on vieraillut mm. Suomen ja Ruotsin radio-orkestereissa, Salzburgin Camerata Academicassa sekä Norjalaisessa kamariorkesterissa.

Orkesterinjohtoa Jan opiskeli Sibelius-Akatemiassa mm. Jorma Panulan ja Leif Segerstamin johdolla ja valmistui kapellimestariluokalta 2001. Hän on johtanut mm. Helsingin, Turun, Tampereen, Lahden ja Jyväskylän kaupunginorkestereita, Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa, Avanti!a, sekä usieta orkestereita Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa, Iso-Britanniassa ja Etelä-Afrikassa.

Kevään 2005 ensivierailu Suomen kansallisoopperaan johti välittömään uusintakutsuun: kevätkaudella 2007 Jan johti talossa Fredrik Paciuksen oopperan Kung Karls jakt ja palasi syyskaudella taloon Mozart-balettien pariin. Helsingin juhlaviikoilla 2008 hän johti Veli-Matti Puumalan Anna-Liisa-oopperan kantaesityksen 2008.

Vuonna 1991 Jan valittiin Finland Festivalsin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi ja 2002 hänet palkittiin kansainvälisellä Chivas Baton Award -musiikkipalkinnolla.

Jan soittaa Nicolo Gagliano -viulua vuodelta 1726.

Jussi Tuhkanen aloitti viulunsoiton kuusivuotiaana. Savonlinnan taidelukiossa soitin vaihtui alttoviuluun, jonka opinnot alkoivat Emil Langbordin johdolla. Tampereen konservatoriossa sekä Sibelius-Akatemiassa hänen opettajinaan olivat Petteri Poijärvi ja Ilari Angervo. Alttoviulun ja kamarimusiikin mestarikursseilla häntä ovat opettaneet Bruno Giuranna, Diemut Poppen, Kim Kashkashian, Teemu Kupiainen ja Martin Lovett.

Marraskuussa 2006 Jussi voitti ensimmäisen palkinnon Tampereen kansallisessa alttoviulukilpailussa saaden myös Uusi Helsinki-kvartetin myöntämän erikoispalkinnon. Ennen RSO:hon liittymistä hän toimi vt. alttoviulun äänenjohtajana Helsingin kaupunginorkesterissa.

Jussi on Kamus-kvartetin perustajajäsen, jonka lisäksi hänet löytää myös Jousia-ensemblen ja Virtuosi di Kuhmon riveistä.

Ulvens döttrar ("Suden tyttäret") on kolmen sisaren, Ella, Johanna ja Isabella Grüssnerin, muodostama trio. Yhtyeen nimen taustalla on siskosten yhteinen toinen nimi, Ulfsdotter. Alkuvaiheessa trion pääasiallisia inspiraation lähteitä olivat keskiaika ja muinaispohjoismainen kansanmusiikki, ja tälle pohjalle yhtye on kehittänyt oman tyylinsä ja ominaisen sointinsa.

Ulvens döttrarin musiikissa kohtaavat myös sisarusten henkilökohtaiset musiikilliset mielenkiinnon kohteet ja vahvuusalueet kuten jazz, rock ja kansanlaulu sekä niin keskiaikaiset kuin orientaalisetkin vaikutteet. Yhtyeen musiikkia on usein kuvailtu suggestiiviseksi ja rytmisesti vangitsevaksi. Trion sointimaailma rakentuu vaihtelevalle soitinvalikoimalle, johon kuuluvat mm. viulu, avainviulu, djembe ja monet muut lyömäsoittimet, huilu, rainstick ja munniharppu.

Sisarusten pääinstrumentteja ovat kuitenkin heidän lauluäänensä, ja osa yhtyeen ohjelmistosta onkin kolmiäänistä, tiiviskudoksista a cappella -laulua. Suurin osa Ulvens döttrarin kappaleista on trion omaa tuotantoa: Ella säveltää, Isabella sanoittaa ja Johanna sovittaa.

Ulvens döttrar on vuosien varrella esiintynyt mitä moninaisimmissa tilaisuuksissa ja erilaisilla festivaaleilla. Trio pääsi Tampereen Sävel-festivaalin kilpailussa finaaliin v. 2003.

Yhtye on pitänyt improvisaatioworkshopeja mm. Sibelius-Akatemiassa, ja se esiintyy säännöllisesti myös Ruotsissa.

Ulvens döttrar oli ehdolla Pohjoismaisen Neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi vuonna 2009.

Jukka Untamala tarttui viuluun viiden vanhana. Viuluviikarin alkutaivalta kotipaikkakunta Kuopion konservatoriossa viitoitti useiden vuosien ajan Zoja Istomina. Myöhemmin viulunsoiton opiskelu jatkui Sibelius-Akatemiassa, missä Untamala suoritti Tero Latvalan johdolla diplomitutkintonsa erinomaisin arvosanoin keväällä 2010 .

Jo varhaisessa vaiheessa virinnyt kiintymys kamarimusiikkiin yhdessä vuonna 2002 perustetun Kamus-kvartetin kanssa johti mm. toimintaan Aldeburghin residenssikvartettina ja opintoihin Euroopan Kamarimusiikkiakatemiassa (ECMA). Opintojen kautta matka on jatkunut useisiin kilpailumenestyksiin ja esiintymisiin kamarimuusikkona useimilla Suomen tärkeimmistä festivaaleista. Kamarimusisoinnin lisäksi Untamala on toiminut konserttimestarina mm. Joensuun ja Lappeenrannan Kaupunginorkestereissa ja on Jousia Ensemblen perustajajäsen.