Nyt on iha oikeesti lähölaskenta alkanu! Ensi- ilta iha koht. Puropellon koulul jätettii keskiviikkon jäähyväiset, viimiset harjotukset siel. Huome jätetää jäähyväiset Ruiskadun harkkapaikal. Sniif. Toisaalta haikeeta, toisaalta mieletön innostus, koht me päästään/meiät päästetää lavalle. Nyt ollaa siin vaihees,  niinku ohjaaja sanos,et me "hinkataa" kohtauksii. Kohtauksiin kuuluu myös tietty tanssei, ja ku muutama kerra peräkkäin mennää yht tanssii läpi, ja ain koettaa ol mahdollisimma energine, ni lopult laulu siin tanssies kuullostaa silt niin ku ois henki toreissas. :) Onneks ite esitykses mennää vaa kerra joka tanssi! Se o iha helppoo sit (vakuuttaa hän itselleen). Mut nyt ku on noit harkkoi tosi usei, ja sit vapaallaki tulee välil (=koko aja) laulut, replat, tanssikuviot mielee, ni vissii ne menee uniinki,koska ilmeisesti tanssin yks yö unissani, sängys, nii hurjasti,et heräsin siihe,ku löin pään yöpöydä kulmaa! (Olipas melkei yhtä pitkä lause ku Alastalonsalis-kirjas kaik lauseet.) Tätäks se sit o musikaalitähde elämä. :) Joutuu nukkuu pyöräilykypärä pääs.

Meil annettii lupa, et saadaa men laulamaa matkustajil bussi numero ykkösee. Se on nyt Kulttuuribussi! Meit oli kuus hippii, jotka lähti torstai iltan ilahduttaa matkustajii. Oltii sovittu tapaaminen toril, ja siin ku odoteltii et kaik hipit yhdes koos, ni meit tuli ilahduttaa kolme demoonii: byrokratian, markkinatalouden ja yksinäisyyden demoonit. Ne sai ajettuu pois, ku heitti pääl papui. :) Tää oli kans kulttuurivuoden juttuja, ja hauska juttu olikin. Hipit hyppäs ykkösee, ja alko laulaa... ja laulo satamaa saakka, satamast lentokentäl, sielt taas satamaa, ja sielt toril. Mehä vaa innostuttiin ,ku yleisö anto positiivist palautet! Piti jo vähä toppuutel ittiämme, ettei ääni vaa kärsi,ku laulaa bussis, hälinäs. Sydämiä turkulaisil bussimatkustajil ♥ ♥ ♥. Me rakastetaan teitä! Love and Peace! Ja ihana nuori mies, joka tuli meil sanomaa,et luuli Ultra Bran laulavan bussis, kun oli hypänny kyytiin! Sää sait meiät leijumaan! :) ♥ Kun laulut oli laulettu, ni totta kai tulevat musikaalitähdet oli nälkäsii. Päätimme lähtee Nepalii syömää, ja sehä löytyy keskelt Turkuu. Heti ku astuttii sisää, niin viksut turkulaiset naiset tunnisti, et meiä on pakko ol keski -ikäsii tulevii hair- musikaalitähtii. Muuta ei tarvittu. Hyvä ku ei innostuttu nii,et oltais esitetty koko musikaali heil :) Vaan joskus sen pitää keski- ikäisenki tuleva musikaalitähden nukkuu... en kyl tie koska ehtii ja malttaa.