Parsifal kuuluu Meedion repertuaariin

 

Viimekertaisesta kirjoituksesta on kulunut muutama kuukausi ja takana on jo lähes oopperan lyhyt oppimäärä. Olen kuullut oopperoita ja kokenut Parsifalin. 

Richard Wagnerin monoliitti jymähti eteeni hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Ilmassa oli tulikasteenomaista jännitystä. Poikkesin tavoistani ja tutustuin aiheeseen jopa etukäteen. Wikipediasta selasin karkeasti juonenkäänteet ja vilkaisu Wagnerin taustaan antoi teoksen tiukoille faktoille pohjaa. Edessä oli viisi tuntia syväluotaavaa symboliikkaa kristillisen kärsimyksen ja anteeksiannon hengessä. Pääsin seuraamaan Kansallisoopperan uudelleenlämmitetyn teoksen viimeisiä harjoituksia. Samasta syystä sali oli lähes tyhjä vaikka teos sinänsä jo aivan valmis. Ensimmäisellä parvella supisi jonkinlainen oopperan sisäpiiriin kuuluva seurue ja permannolla muutamia alan ammattilaisia. 

Ensitahdeista lähtien minulle selviää, että kyseessä on ennemminkin aseistariisuntaoperaatio kuin minkään sortin tykitys. Rentoudun tuolissa tietäen, että edessä on pitkästä aikaa viisi tuntia täysin häiriötöntä aikaa vain itselle musiikin, orkesterin, muutaman laulajan ja minimalistisen lavakonstruktion luomassa illuusiossa. Parantelen asentoa ja katselen asetelmaa aluksi ulkokohtaisen arvostelevasti, kunnes lähes huomaamatta vaivun lähelle tiedostamatonta ja alitajuntaa. 

Musiikin mystinen sointi ja tekstin syvällinen symboliikka avaavat hitaasti mutta varmasti tilan menneen ja nykyisen merkityksen tutkiskeluun. Välillä kysyn itseltäni, olenko hereillä vai unessa, menneessä vai tulevaisuudessa? Tuskin koskaan olen ollut yhtä lähellä Jumalaa kuin seuratessani tätä teosta. Kun päähenkilöt teoksen lopussa kävelevät kohti pelastusta, sieluni huutaa terveisiä taivaiseen ja usko jälleennäkemiseen on vahvempaa kuin koskaan. Näytös on minulle vähintäänkin retriitti, joka loppuu auttamatta kesken. Teos oli tehty soimaan ikuisuudessa - valitettavasti meidän kaikkien on elettävä ajassa.

Toipuminen monoliitista on ollut kivuliasta. Syytän itseäni kiivailusta. Tuliko koettua klassikko liian aikaisin? Ketä kiinnostaa pienimuotoinen teatterimainen ooppera, kun on olemassa Parsifal? Kuukauden kuluttua kokemuksesta asiat ovat kuitenkin löytäneet paikkansa: on elämä ja oopperat ennen ja jälkeen Parsifalin.

 

Kansallisoopperan Parsifalin Kundryn roolin laulanut Päivi Nisula nähdään Saaristo-oopperan Meediossa Madame Floran roolissa lokakuussa 2011. Meedion liput ovat myynnissä Lippupisteissä, lippu.fi 

Kommentit

Tähän aiheeseen ei ole vielä kommentteja

Kirjoita oma kommenttisi

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Kirjaudu sisäänRekisteröidy