Saariston maisemat saavat aina aikaan tässä sisämaan kasvatissa aikaan suurta ihastusta. Jos tuohon kuvastoon lisätään vielä musiikki, en tiedä miten päin pitäisi istua. Loisto-konserttisarja on "Musiikkia meren sylissä" – jokainen 16:sta konsertista toteutetaan jossakin päin Saaristomerta.

Hanketta ovat toteuttamassa yhdeksän lounnaissuomalaista musiikkifestivaalia: Turku Jazz, Naantalin Musiikkijuhlat, Pori Jazz, Korpo Jazz, Baltic Jazz, Kemiönsaaren Musiikkijuhlat, Nauvon Kamarimusiikkipäivät, Turun Musiikkijuhlat ja Uudenkaupungin Crusell-viikot. Kerrotaan myös näin heti alkuun, että omassa leipätyössäni olen vääntänyt Loisto-konserttisarjan ulkoasua, joten tämä postaus on häikäilemätön nostatus Loistolle. (Missä muuten ovat kaikki kulttuuribloggaajan ilmaiset lahjat ja paketit ja matkat, joita muotibloggaajat saavat, häh? Kyllä tässäkin taas kulttuuria niin sorretaan, sanon vaan.)

Joka tapauksessa luvassa on monenlaista vaihtoehtoa niin jazzin kuin klassisenkin seuraajille. Ja jos musiikkimakusi vaatii vielä totuttelua näissä genreissä, voi sopeutumista helpottaa ajatus siitä, että koko konserttisarjan lipputuloista 20 % lahjoitetaan Saaristomeren suojeluun.

Hanketta hallinnoi Pori Jazz, jonka organisaatiosta sain myös haastateltavan, markkinointipäällikkö Niina Eevan.

Niina, Miten Loisto-konserttisarja sai alkunsa?
Turku oli hakemassa kulttuuripääkaupunki-statusta ja säätiö ilmoitti jo silloin tavoitteekseen mahdollisimman erilaisen ja eri paikkoihin levittäytyvän ohjelman. Samoihin aikoihin Lounais-Suomen musiikkifestivaaliväki palaveerasi useissakin eri pöydässä ja sai idean tälläisestä konserttisarjasta, jonka tarkoitus on promotoida kunkin toimijan varsinaista festivaalia. Alunperin ajatuksena oli pitää kaikki konsertit majakoissa ja siitä syntyi myös Loisto-nimi. Realiteetit puitteiden ja kapasiteettien osalta tulivat kuitenkin vastaan ja näin päädyttiin tähän toteutusmalliin. Yhteensä mukana on yhdeksän eri festivaalia, ja konsertteja pidetään kuusitoista.

Mikä yhdistää päällisin puolin hyvinkin erilaislta vaikuttavia konsertteja? Luvassahan on niin jazzia kuin kamarimusiikkiakin?
Jokainen yhdeksästä festivaalista on suunnitellut oman ohjelmansa itse; punaisena lankana on saaristoteema. Osa konserttilippujen tuotosta lahjoitetaankin Saaristomeren suojelutyöhön. Mukana on sekä klassisen että jazzin festivaaleja ja tavoitteemme on tuoda musiikkityylit hieman uudenlaisen yleisön tietoisuuteen; jazzkansalle klassista ja toisin päin. 

Konserttisarjassa on myös monia huippuesiintyjiä, jotka eivät kuitenkaan ole kovinkaan tuttuja suurelle yleisölle, esimerkiksi Grammy-palkittu Vanguard Jazz Orchestra. Mitä muita nimiä kannattaisi lähteä katsastamaan?
Itseäni jazztyttönä kiinnostavat kovasti konserttisarjan jazzohjelmat, kuten Korpo Jazzin järjestämä kappelikiertue Jurmon, Aspön, Hiittisten, Korppoon ja Hirvensalon kappeleissa ja kirkoissa. Niissä esiintyy Jukka Perkon trio. Samoin Baltic Jazzin ja Kemiönsaaren Musiikkijuhlien kimpassa järjestämä ”Ooppera kohtaa jazzin” vaikuttaa todella kiinnostavalta; konsertissa kuullaan samat aariat sekä ooppera- että swing-versioina. 

Konserttien järjestämispaikoiksi on valikoitunut jännittäviäkin kohteita, kuten Seilin saari. Ovatko nuo ympäristöt vaikuttaneet ohjelmistoon?
Ympäristö on varmasti vaikuttanut ohjelmistoon, koska moni teoksista ja projekteista on luotu juuri tätä konserttisarjaa varten. Monessa konsertissa puitteet ovat niin upeat, että elämykset ovat varmasti unohtumattomia.

Aiotko itse osallistua konsertteihin myös kuulijana?
Festivaalityöläisen kesä on sellainen, että töissä menevät niin arki- kuin viikonloppuillatkin. Lomani kuitenkin alkaa juuri sarjan viimeisen konsertin kynnyksellä, joten aion mennä katsomaan ”Soiva saari” -konsertin Isokarin majakkasaarelle. Tanskalaiselta Poul Rudersilta on tilattu sävellys sopraanolle, klarinetille ja jousikvartetille, ja konsertti on teoksen kantaesitys.