Turun taidemuseossa voi ja kannattaa käydä katsomassa Carl Larssonin töitä. Lintukotoilluusiota ylläpitäneet akvarellit ja joulukorteista tutut kuvat kiinnostivat minua melko vähän, mutta taas sain hävetä. Kyllä siellä oli mestarin taitavasti tehtyjä töitä.

Larssonin Ranskanajan pastilliset maalaukset olivat kauniita ja keveitä. Katselin niitä kauempaa ja nenä kiinni maalauksissa. Niistä löytyi uskomattomia yksityiskohtia ja simppeliä symboliikkaa niin, että katsojana tunsin itseni tärkeäksi – gotcha! Pisteet vielä Carlille siitä, että hän kuvasi vaimonsa älykkääksi, hyvin kunnioittavaan tapaan, etenkin kun vaimo ajan tavan mukaan luopui omasta urastaan lasten ja miehensä eteen.

Samalla retkellä kiersin tietysti koko museon läpi. Tuli taas annos suomalaisiakin mestareita.

Pimiössä riemastuin Lars Arheniuksen ja Johannes Münzingin animaatiosta ”The Big Store”. Se on nähtävillä vielä 13.11 asti. Kannattaa käydä katsomassa. Tyhjiä henkareita hypistelevät luurangot ovat aika liikuttavia.

Porin taidemuseo tekee yhteistyötä Turun kanssa ja siellä, MEDIApisteessä voi ihmetellä turkulaisia taiteilijoita, jota rikkovat kuvataiteen ja animaation rajaa. Turun Anikistit ja Animaation apupyörä-ryhmät koostuvat nuorista ja vähän vanhemmista taiteilijoista. En ole itse käynyt katsomassa, mutta kai voin silti suositella. Turkulaiset esittäytyvät marraskuun ajan.

Suosittelen myös Rosenlew museon näyttelyä ”Liedeltä pöytään”. Sieltä löytyy Sarpanevaa, Nurmesniemeä, Orvolaa, Stilliä ja monia muita, joista ehdoton ja ylitsepääsemätön suosikkini on tietysti Erkki Linnala ja L-padat, käykää vaikka katsomassa.

Näitä näyttelyitä voi siis porilaiset katsastaa kotikaupungissaan, jääkiekkomatsien lomassa ja turkulaiset taas voivat matkustaa Poriin ihan vaikka näitä varten. Kun turkulaiset Poriin matkustavat, niin kannattaa käydä myös taidemuseon kupeessa olevassa galleriassa ja Sarpin kahvilassa syömässä Sammakkoleivoksen. Siinä jokirannassa voi myös katsoa, miltä oikea joki näyttää.

Porin taidemuseota kannattaa muuten katsella hartaudella. Se on nykytaiteen museona merkittävä ja oli olemassa jo silloin, kun Kiasma oli vain pilke Mannerheimin patsaan silmäkulmassa.

Pihlavaan terveisiä; vuosi lähestyy loppupuolta, eikä täkäläinen kulttuuritarjonta vieläkään kelpaa. Voittehan te tulla Ässä-Tupsi-otteluun vähän aiemmin, niin ehditte vaikka tuonne taidemuseoon ja Logomoon samoin tein.