Ulkoveistosten kauneuskisat

Ulkoveistosten kauneuskisat

Keksin juuri arvoituksen, haluatteko kuulla? Se on aika vaikea, mutta näin se menee: mikä turkulainen kulttuurilaitos on ympäröity aristoteelisilla alkuaine-elementeillä?


Lisävihjeinä voin sanoa, että alkuaine-elementit, joita tarkoitetaan, ovat maa, tuli, ilma ja vesi.


Oikea vastaus on Wäinö Aaltosen museo.


Ilmaa tavoitteleva Carro Celeste
Wäinö Aaltosen museo eli WAM, tai tuttavallisesti Wäiski, sijaitsee Aurajokirannassa kolmen aristoteelisen alkuaine-elementin keskiössä: Museon itäpäädyssä sijaitsee ilma-elementti Mariella Bettineschin Carro Celesten muodossa. Carro Celeste tarkoittaa italian kielessä taivaallista vaunua eli kotoisemmin Otavan tähtikuviota. Teos on valmistunut 1994. Se on lujitemuovista ja teräksestä valmistettu taivaansininen lava, joka on sijoitettu rinteeseen, ikään kuin matkustamaan kohti Aurajokea samalla kun teoksen kiiltävä pinta heijastaa taivaalla lipuvia poutapilviä.


Äiti-maan silmä
Museon länsipäädyssä Myllyahteen vilkkaastiliikennöidyssä tunnelissa hohtaa sininen loiste. Kimmo Ojaniemen Gaian silmä katselee tunnelin hämärässä, maan povessa, lempeästi ohikulkijoita. Gaia oli kreikkalaisessa tarustossa alkujumala, maan jumalatar, Äiti maa.


Kimono veden äärellä
Vesi-elementiksi on tarjolla jätevettä sekä astetta puhtaampaa Aurajoen vettä.  Karin Widnäsin Kimono-teos sijaitsee museon pohjoispuolella, joen vastarannalla. Se paljastettiin 2011-avajaisissa jokirannassa. Kimono on värivaloissa kylpevä torni, joka kohoaa vanhan jätevesipumppaamon katolla. Pumppaamo on hajustanut Aurajoen tunnelmia mutta nyt teoksen alle on asennettu suodatin, joten enää ei haise.


ULKOVEISTOSTEN MISSIKISAT
Ai niin, se tuli-elementti. Ei tainnut arvoitukseni olla aivan täydellinen, sillä tuli-elementti puuttuu.

Hyvät lukijat, mitä mieltä te olette? Ehdotan, että järjestämme kuvitteelliset ulkoveistosten kauneuskisat! Turun kulttuuripääkaupunkivuoden teemana on Turku palaa, joten olisi hyvinkin aiheellista valita tuliteos täydentämään alkuainenelikkoa.

Nyt ehdokkaat vetävät vatsaansa sisään ja ryhdistäytyvät jalustoillaan. Tässä he tulevat: veistokset, jotka kamppailevat epävirallisesta, mutta sitäkin tavoitellummasta Turun tuli-elementin tittelistä:


Ehdokas nro1 – Terho Sakin Soihtu
strategiset mitat: korkeus 5 m
ikä: 35, syntymävuosi 1975,  paljastettu Turun päivänä 21.9.1975
tekniikka: pronssi; suihkukaivorakennelma mustagraniittilevyllä päällystettyä betonia

Ehdokas numero yksi on Terho Sakin Soihtu. Hän on pronssinen, viisi metriä korkea, valoefektein tehostettu suihkulähdeveistos. Soihtu sijaitsee Itsenäisyyden aukiolla, lähellä Carro Celesteä. Taiteilija Terho Sakki on ajatellut teosta muotoillessaan itsenäisyyden soihtua, jossa liekin muodostavat ylöspäin suuntautuvat vesisuihkut. Kulttuurin juhlavuonna Soihtu voi viedä ajatukset Suomen historiaan, itsenäisyyteen tai olympiasoihtujen aikaan, mutta toisaalta juhlistaa arvokkaasti kulttuuripääkaupunkivuoden teemaa.

Ehdokas nro2 - Mario Merzin Fibonacci Sequence 1-55
strategiset mitat: piipun korkeus 106,5 m, numerosarjan korkeus 35,0 m,
ikä 17 vuotta, syntymävuosi 1994
tekniikka: neonvalot, haponkestävä teräs

Jos taidemakunne kaipaa jotain tiukemmin nykyaikaan tarttuvaa teosta, niin seuraava energinen ehdokkaamme tuo tunnelmaan sähköä. Energialaitoksen piipussa loistavat tulen punaisena Fibonazzin lukusarjan luvut: 1,1,2,3,5,8,13,21,34,55. Mario Metzin Fibonacci Sequence 1 - 55 ei kilpaile pelkästään kauneudellaan, vaan tarjoaa haastetta myös älylle: Fibonazzin lukusarja on matemaattinen sarja, jossa seuraava luku muodostuu aina kahden edellisen luvun yhteenlasketusta summasta. Lukujonon maagisuutta ilmentää se, että se on paitsi taiteessa käytetyn kultaisen leikkauksen kaava, myös kaava luonnossa esiintyville spiraalelle. Muunmuassa simpukat, kukkakaalin tai käpyjen kuvio muodostuvat lukusarjan kaavaa noudattaen.

Ehdokas numero 3 – Kim Simonssonin Tulenkantaja
Savi kaupungissa 2011 -hankkeen keulakuva
pituus noin 1 metri
ikä 1 vuosi, mutta ilmeisen kypsä ikäisekseen sillä näyttää alakouluikäiseltä
tekniikka: lasitettu keramiikka ja kultaus

Kolmantena ja viimeisenä ehdokkaana on Kim Simonssonin Tulenkantaja. Alkuvuodesta 2011 Kulttuurikulman edustalle Savi kaupungissa –taidehanketta ennakoimaan  on tuotu teos, jossa  tyttö kannattelee kädessään Turun kulttuuripääkaupunkivuoden symbolia, tulen liekkiä. Tyynenä, silmät suljettuna seisova hahmo on saanut vaikutteita sarjakuvan kuvakielestä. Tyttö on valmistettu valkoiseksi lasitetusta keramiikasta, liekki on kultainen. Tulenkantaja viittaa nimellään myös 1920-luvun kirjailijaryhmää, joka halusi avata ikkunat auki Eurooppaan.



Mitä mieltä te olette, kuka ehdokkaista ansaitsisi olla tuli-elementti aristoteelisen nelikon täydentäjänä? Vai nouseeko tässä tärkeässä, mutta äärimmäisen epävirallisessa kisassa tuntematon musta hevonen ohi ehdokaslistan, vaikkapa Alvar Aallon Liekki-veistos Suomussalmelta?


Nyt alkaa huutoäänestys, hyvät lukijat. Alapuolella on kommenttikenttä, sana on vapaa!

Kommentit
kirjoitettu 04.09.2011 - 12:07

Ilman muuta Fibonacci. Siinä on tulta, sähköä, voimaa ja energiaa!

kirjoitettu 28.08.2011 - 18:23

Terho Sakin teos saakoon kunnian edustaa tulta.

kirjoitettu 26.08.2011 - 11:40

Nerokasta!
Minä äänestäisin Fibonaccia, koska se tuo sopivan säväyksen muiden elementtien teosten muoto- ja värimaailmaan.

kirjoitettu 25.08.2011 - 21:56

Kyllä se on Wäinö Aaltosen itsensä tekemä Paavo Nurmen Juoksijapatsas. Paavohan toi Helsingin olympialaisissa tulen stadionille ja sytytti olympiasoihdun. Eikä tuo patsas niin kaukana Wäiskistä sijaitse, etteikö se loisi tuon täydellisen elementtikehän :)

Hauska kirjoitus!
Tervetuloa oopperaan: www.turku2011.fi/meedio
Marja Hyvärilä