Tänä keväänä leikitään piilosta!

Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hankkeeseen kuuluva Oona Tikkaojan Piiloleikki-niminen ympäristötaideteos levittäytyy Aurajoen varrelle. Pienet, pronssiin valetut lasten veistokset viedään kätköpaikkoihin, ja kaikki kutsutaan leikkiin mukaan etsimään piiloutuneita pikkuisia.

Lasten veistokset toteutettiin kuvataiteilija Oona Tikkaojan ohjaamassa työpajassa. Teemaksi annettiin omakuva, mutta taiteellista vapautta sai käyttää. Niinpä kolmenkymmenen hahmon joukossa on ainakin yksi marsu ja yksi lohikäärme.

Lippalakkinen poika ja korvakuulokkeet

Yksitoistavuotias Aaro Turjas muotoili omakuvastaan skeittarin, sillä hän on harrastanut skeittausta jo pari vuotta. Laudan päällä tasapainoileva poika on varsin yksityiskohtainen nykynuorison kuva:  ”Sillä on lippalakki, jonka lippa kääntyy ylöspäin. Sillä on myös korvakuulokkeet, vaikka minulla ei skeitatessa olekaan. Kädessä sillä on juomatölkki”, Aaro kuvailee teostaan.

Oona Tikkaojan työpajoihin otettiin lapsia ilmoittautumisjärjestyksessä. Aaro kertoo, että äidin piti hieman houkutella häntä osallistumaan. Mutta kun mukaan lähdettiin, niin sitten mukana oltiin sitoutuneesti. Omakuvat muotoiltiin vahasta jonka työstäminen oli Aaron mielestä varsin helppoa. Kun hahmo oli saatu viimeisteltyä, se lähetettiin valimoon pronssiin valettavaksi.

Skeittari omassa elementissään

Veistoksen paikka on tärkeä, jotta hahmo olisi paikassa kuin kotonaan, omassa elementissään. Piilopaikkaa ei leikin hengen mukaisesti tietenkään paljasteta. Mutta kai voi kysyä, millä perusteella Aaro valitsi paikan? ”Tykkään skeitata, ja siinä paikassa on joskus skeittaajia”, Aaro kertoo. Kun sopiva sijoitusympäristö oli hahmottunut Aaron mielessä, tarkempaa paikkaa käytiin yhdessä äidin kanssa katsastamassa. Paikkaa valokuvattiin ja sijoitusmahdollisuuksia pohdittiin. Lisävihjeeksi piiloleikkijöille Aaro antaa, että paikka alkaa kirjaimella V ja siellä voi nähdä lokkeja.

Kun ilmat lämpenevät, skeittarit ilmestyvät toreille ja kaduille. Kevään kuluessa myös pronssihahmot kiinnitetään paikoilleen. Samalla nettiin ilmestyvät lasten vihjeet pikkuhahmojen sijoituspaikoista, ja sitten leikki on valmis alkamaan. Siispä Turun kartta käteen ja ulos kadulle kuuntelemaan, missä skeittilautojen pyörät rahisevat vasten asfalttia ja lokit kirkuvat: siellä, isompien joukossa, kiiltelee myös yksi pieni pronssinen skeittari.

”Skeitatkaa paljon!” lähettää Aaro terveiset niin Turun kuin Kainuunkin skeittareille. Kesällä tavataan siinä paikassa, joka alkaa V:llä!