Rintsikete biiiiibe ja musiikin parantava voima

Rintsikete biiiiibe ja musiikin parantava voima

”Rakete rintsikete, rakete rintsikete, rakete rintsikete biiiiiiibe!” Tanssijat liikkuvat dada-runon rytmiin.

Tanssiteatteri Eri-Klubin Musiikki mannaa aivoille –illassa kuunnellaan musiikkia ja pohditaan musiikin merkitystä ihmisaivoille ja oppimiselle.
Eri-Klubien idea on yhdistää tiedettä ja taidetta. Tällä kertaa mukaan on otettu musiikkitutkimusta, viulumusiikkia sekä tanssia. Tutkija Riia Milovanov kertoo, miten musiikin harrastaminen hyödyttää oppimista ja Mervi Myllyoja kommentoi viulusooloilla.

Musiikki-dopingilla kielikokeisiin

Milovanovin mukaan musiikkia harrastavilla keskittymiskyky melussa paranee, mikä onkin eittämättä etu nykyisten suurten luokkakokojen aikana. Myös äänien erottelukyky kasvaa, ja siitä taas on apua kielten oppimisessa. Haluaisin esittää vastalauseen, sillä vaikka olen harrastanut lapsena musiikkia kohtuullisen ahkerasti, vieraat kielet ovat aina olleet minulle vaikeita. Toisaalta keskittymiskykyni on ihan kohtuullinen, joten ehkä lukemattomista viulutunneista oli kuin olikin jotain hyötyä.

Muistatteko vielä Mozart-efektin? Siitä nousi kohu joitakin vuosia sitten, kun huomattiin että Mozartin musiikkia kuunnelleet rotat - ja ilmeisesti myös lapset - suoriutuivat avaruudellista päättelykykyä vaativista tehtävistä verrokkiryhmää paremmin. Itsekin yritin muistaakseni lukiossa parantaa ruotsinkokeen menestystä Eine kleine Nachtilla. Milovanov ei kuitenkaan suoraan suosittelisi Mozartia jokaiselle. Sen sijaan kannattaa kuunnella omaa mielimusiikkia, Mozartia tai jotain muuta, maun mukaan.  Silloin hermosoluyhteydet lisääntyvät.

Parantava musiikki

Musiikki on käyttökelpoinen väline jopa aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. Mielimusiikkiaan kuunnelleet potilaat kuntoutuvat nopeammin kuin äänikirjoja kuuntelevat tai muuta kuntoutusta saavat. Uskomatonta mutta totta: instrumentin opettelu parantaa jopa kävelykykyä.

Milovanovin mukaan musiikin merkitys alkaa jo ennen syntymää. Kun äiti kuuntelee omaa mielimusiikkiaan hyvät hormonit, dopamiinit ja serotoniinit pomppaavat piikkiinsä ja se auttaa sikiö kehitystä. Jo 20 viikkoinen sikiö kuulee ja tunnistaa musiikkia ja äidinkielen äänteitä sekä erottaa poikkeavia äänenkorkeuksia. Sikiö oppii tunnistamaan paitsi äidin, myös muiden perheenjäsenten puheäänen.

Kertotaulu ja Pohjanmaan joet laulaen

Illassa annetaan myös muistivinkki. Kauppalistojen ja muiden nippelitietojen muistaminen helpottuu, kun avuksi otetaan melodia. Milovanov käyttää esimerkkinä Pohjanmaanjokien laulua, jonka hänen äitinsä oppi koulussa. Kuulemma joet muistuvat edelleen hyvin mieleen, vaikkei taidosta ole juurikaan hyötyä.

Minäkin osaan lukemattomia lastenlauluja ja radion soittolistojen kukkaset jäävät harmillisesti joskus jopa kerta kuulemalta mieleeni. Melodia ja loppusoinnut totisesti tekevät ihmeitä. Herää kysymys, miksihän tällä tavoin ei kukaan opi koskaan mitään oikeasti hyödyllistä. Minullekin on opetettu koulussa laulun muodossa kertotaulu ja Suomen tunturit, mutta muistan enää pätkiä. Tai no, tunturilaulusta muistan tämän verran: ”Saariselkä, Ounas, Pallas, Korva-, Pyhä-, Ylläs, Pallas. Saame-kansan maana, Haltia ja Saana”. Kerran ala-asteen biologian kokeeseen piti opetella Suomen pikkupetoja, niitä hillereitä, kärppiä, näätiä ja muita. Olin epätoivoinen. Äiti keksi, että teemme pedoista ja niiden tuntomerkeistä laulun. Enää en muista laulua kovin hyvin, mutta kokeesta selvisin hienosti. Kertotaululaulusta voisi olla hyötyäkin, mutta se on varsin tehokkaasti pyyhkiytynyt mielestäni. Taisi olla liian tylsät sanat.


 


Kolme Eri-Klubia mennyt, kolme jäljellä. Seuraavaksi vuorossa on Nautintojen ilta 19.9.2011.


http://www.turku2011.fi/eri-klubit-avattu-open

Kommentit
kirjoitettu 17.05.2011 - 20:28

Hei Satu H.!


Kiitos kommentistasi!  Milovanov käytti esimerkkinä keskittymiskyvyn paranemisesta lapsioppilaita, joista musiikin harrastajat kuulemma pystyivät keskittymään oppimiseen vaikka katuporan melussa. Vaimeneekohan siis musiikkiopintojen vaikutus vuosien varralla, vai missä vika?

Vai voisimmeko ehkä tehdä maallikkohypoteesin, että musiikin parantavat vaikutukset painottuvat eri ihmisillä hieman eri kohtiin: toisilla erityisesti keskittymiskykyyn ja toisilla erityisesti kielten oppimiseen. Siltä alkaa ainakin näin meidän kahden koehenkilön - sinun ja minun tapausten - perusteella vaikuttaa.


Tai toinen, lähes pelottava hypoteesi: ehkä musiikki on sittenkin vaikuttanut näihin heikkoihin kohtiimme? Ehkä minä en osaisi edes kahvia tilata englanniksi ilman musiikkiharrastusta! Mikä tuuri, että minulle tyrkättiin kolmasluokkalaisena viulu käteen!


Jos itse Milovanov sattuisi eksymään tänne kommentoimaan, niin ehkä saisimme lisävaloa asiaan...!


terveisin
Riina


 


 

kirjoitettu 17.05.2011 - 10:23

"Milovanovin mukaan musiikkia harrastavilla keskittymiskyky melussa paranee." Tämä oli mielenkiintoinen tieto. Olen harrastanut musiikkia läpi lapsuuden ja nuoruuden, ja aikuisenakin vähemmän säännöllisesti, mutta tuntuu että ääniensietokykyni ja keskittymiskykyni erilaisten äänien keskellä vain huononee. Rauhallinen musiikkitausta parantaa keskittymistä, mutta melussa tosiaan on toisin. Ehkä pitää lisätä musiikinharrastusta?


Musiikin parantavasta voimasta ja muistiinpainamisavusta ei liene kahta kysymystä! Saksan kielioppisääntölaulut yhä mielessäni ;-)


Kiitos hyvästä blogista tärkeästä aiheesta!


Satu H.