Uudenmaan kulttuurikirjeenvaihtajan tehtävä on ylittänyt odotukseni.

Opiskelen Turussa valokuvausta ja on ollut hienoa havaita, miten hyvin kulttuurikirjeenvaihtajana toimiminen on tukenut opintojani, pesti on kuin minulle räätälöity. Olen saanut opintojeni ohessa harjaannuttaa taitojani myös mediajournalismin saralla tämän blogini parissa. Nytkin minulla on monta valmista juttua kirjoittamista vaille odottamassa, luovuuden tila on huima. Hyvä, että edes ehdin kirjoittaa bloggaukset kuvatoimittamisen lisäksi. 

Olen päässyt lähes kaikkiin tapahtumiin joihin olen halunnut. Ainoastaan Carita Mattilan konserttiin akkreditoitumiseeni en ole vielä saanut myönteistä vastausta. Ehkä se sieltä vielä tulee. Haluaisin ehdottomasti päästä kuvaamaan Caritan, sillä hän kiehtoo minua paitsi taiteilijana niin myös henkilönä.

Valmistelen opintojen, bloggausten ja kulttuurikirjeenvaihtajarientojen ohessa ensimmäistä valokuvanäyttelyäni, joka on Turun keskustassa toukokuussa. Lisäksi rakennan muutaman opiskelutoverini kanssa pientä kellaristudiota Puutorin laidalle. Näin olen itsekin muuttumassa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden taiteilijaksi ja toimijaksi. Tätä en osannut odottaa vuoden alussa.

Kun opintoni huhtikuun lopussa päättyvät, harjoitusstudiomme valmistuu ja toukokuinen valokuvanäyttelyni alkaa, niin aikaa vapautuu uusiin haasteisiin. Monenlaisia suunnitelmia on jo ilmassa. Toivon blogistipestini jälkeen saavani jatkaa työskentelyä median parissa joko toimittajana tai valokuvaajana - tai vaikka molempina!

Joka tapauksessa bloggaan Turun kulttuuririennoista koko vuoden 2011 ajan.

Linkki ensimmäiseen bloggaukseeni:
Kuuleeko Helsinki? Meillä on mahdollinen ohjelma.

Ja vähän myöhemmin:
1827 Infernal Musical kulissien takaa

© Mustapää 2011