Urban Nature -seminaari 04.08.2011 - 13:33

Landscape should be Fun!

G R O S S. M A X. edustaa Eurooppalaisen maisema-arkkitehtuurin uutta, radikaalia sukupolvea. Suunnitelutoimiston johtaja, eräänlaisen kulttimaineen saavuttanut Eelco Hooftman valmistui MA maisema-arkkikehdiksi Hollannissa. Hän muutti Englantiin jossa perusti G R O S S. M A X. toimiston yhdessä Bridget Bainesin kanssa v.1996. Edinburgissa sijaitsevaan toimistoon on valikoitunut ryhmä luovia, eri kansallisuuksia edustavia suunnittelijoita.

"Haluamme yhdistää brittiläisen huumorintajun, saksalaisen täsmällisyyden ja hollantilaisen kokeellisuuden … ja kuten koktailit yleensäkin, ne näyttävät kauniilta,  maistuvat hyvältä mutta niistä saa myös hirveän kankkusen!"

Eelco Hooftman on kiinnostunut kuvataiteen, filosofian ja teoreettisen ajattelun yhdistämisestä maisema-arkkitehtuuriin. G R O S S. M A X. tekee yhteistyötä kuvataiteilijoiden, kaupunkisuunnittelijoiden ja nykyarkkitehtien kuten Zaha Hadidin kanssa. G R O S S. M A X. pyrkii suunnitelmissaan innovatiivisuuteen, yksilöllisyyteen ja kehittämään omaa tunnistettavaa tyyliään. He kuvittavat sekä filosofiaansa että suunnitelmiaan fantastisilla kollaaseilla.  

Landscape Architecture interacts in a complex continuum between man and nature, town and country, land and architecture. We not longer reconcile the duality of opposite forces but orchestrate and choreograph a multitude of dynamic and hybrid interaction.

G R O S S. M A X. uskaltaa provosoida ja kyseenalaistaa konventioitamme,  käsityksiämme maisemasta, ajasta ja muistista sekä todellisuudesta, todellisuuden esittämisestä. Heille urbaani maisema ei ole staattinen ja muuttumaton paikka vaan dynaamisten voimien ja luovuuden temmellyskenttä.

Prisoners at Guantanamo Bay used their bare hands and most basic tools to create a secret garden where they grown plants from seeds recovered from their meals.

Siinä alkoi jo brittiläinenkin huumorintaju ehkä olla koetuksella kun G RO S S. M A X. teki ehdotuksen ydinvoimalakäyttöisestä jäävuoresta Skotlannin rannikolle. Oman  ydinvoimalan avulla keinotekoinen jäätikkö pysyisi jäässä ympäri vuoden ja lämmittäisi samalla vieressä olevan laguunin sinisen veden kuumaksi!

By the end of the 20th century mankind’s relationship to Mother Nature displayed all the pathological symptoms of a collective Oedipus complex ...

Aina ei voi tietää milloin G RO S S. M A X. pilailee ja milloin on vakavissaan – siksi kannattaakin tulla itse paikanpäälle  kuuntelemaan Eelco Hooftmannin luentoa: Public Realm of the Senses Urban Nature –seminaariin jossa hän kertoo ideologiastaan to 8.9.2011 klo 16.45 – 17.30.

The twentieth century produced landscapes of little or no interest. 

 

Englanninkieliset paksunnokset Eelco Hooftmanin haastatteluista ja luennosta

Urban Nature -seminaari 01.05.2011 - 08:46

Monet kaupungit kamppailevat tänä päivänä ristiriitaisissa paineissa, väkiluku kasvaa, liikenne ja autojen määrä lisääntyy, vanhat lähiöt rapistuvat, teollisuusalueet tyhjenevät - samaan aikaan talous pakottaa menojen leikkauksiin ja ilmastomuutos ekologisiin tavoitteisiin.

Entisten rakenteiden rapautuessa olisi osattava päättää millä toimenpiteillä mennään eteenpäin ja rakennetaan kaikin tavoin toimivaa ja kestävää, tulevaisuuden kaupunkia. Tulevaisuus suunnitellaan  nyt!

Miten tämä tehdään?

Miten siinä onnistutaan?

Tätä kysyy myös Åbo Underrättelse –lehden toimittaja Carina Holm artikkelissaan Något gammalt, något nytt. Holm mainitsee Lontoon (Canary Warf), Tukholman (Hammarby Sjöstad)  ja Malmön esimerkkeinä kaupungeista jotka ovat onnistuneet muuttamaan kuolleet kaupunginosansa uudenlaisen, ekologisen urbaanin kulttuurin näyttämöiksi.

Että se on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa! Mutta miten?

Carina Holm kirjoittaa: 

” Men hur dessa städer har lyckats med omvandlingen från dött till levande är något som också Åbo och andra städer som befinner sig inför en strukturomavandling borde ta sig en allvar funderande på.

Hur gjorde man för att lyckas?

Vem stod för visionen, hur fick man beslutsfattarna med sig?

Vem vågade tänka så stort, hur gjorde man det ren praktiskt?“

On hienoa voida sanoa, että minä tiedän kuka! Hän on maisema-arkkitehti Patrick Quist ja hän tulee Turkuun puhumaan Urban Nature –seminaariin syyskuussa 2011! 

Tätä tilaisuutta ei ole kenenkään varaa missata!

Patrick Quist ja hänen yrityksensä Quist AB on osallistunut mm. Malmön kaupungin kehittämiseen 80 –luvun laman jälkeen kun vanhan teollisuuden kadotessa sieltä alkoivat myös kadota asukkaat.

Kaupungissa valittiin rohkea strategia, leikkausten sijaan ryhdyttiin investoimaan uuteen arkkitehtuuriin, (kuuluisimpana esimerkkinä entiselle satama-alueelle rakennettu Turning Torso -pilvenpiirtäjä), uusiin puistoihin ja viheralueisiin (upea Ankarparken!) ja monipuoliseen, urbaanin kulttuuriin. Kaupungin imago muuttui ja asukasvirta kääntyi positiiviseksi!

Kaikkien Turun kaupungin tulevaisuudesta vastaavien ja päättävien henkilöillä ja siitä kiinnostuneilla kaupunkilaisilla on nyt mahdollisuus tulla kuuntelemaan Patrick Quistia!

Urban Nature -seminaari 31.03.2011 - 09:18

Käsitykset luonnon parantavista voimista ovat ikivanhoja ja niillä on pitkät traditiot eri kulttuureissa. Lukuisat myytit ympäri maailmaa kertovat muinaisista pyhistä paikoista, luolista, kivipaaseista ja parantavista lähteistä. Paikoista joissa ihmiset ovat saaneet suojaa ja lohtua, helpotusta pelkoon, suruun tai kipuihin. Paikoista kuten Stonehendge, tai monet labyrintit, joissa rituaalisen kävelyn aikana huolet ja murheet voi jättää spiraalin keskelle ja palata sieltä takaisin ilman niitä. Luostarien puutarhoissa apua saatiin parantavista yrteistä, japanilaissa puutarhoissa Zen –meditaatiosta.

Tämän päivän hoitavan / terapeuttisen puutarhan konsepti ei perustu myytteihin vaan tieteelliseen tutkimukseen ja moniin teorioihin siitä mitkä puutarhan hoitavat vaikutukset tarkkaan ottaen ovat. Tutkimusten avulla on selvitetty, että sairaudesta toipuminen ja paraneminen on nopeampaa, jos potilaat voivat hoidon aikana oleskella puutarhassa tai katsella kasveja ja luontoa ikkunasta. Joskus pelkkä kaunis luontokuva huoneen seinällä voi saada aikaan saman vaikutuksen. Tällaisen tiedon perusteella luulisi, että kaikkien sairaaloiden ja hoitolaitoksien kannattaisi perustaa puutarhoja ja puistoja yhteyteensä. Hoitavien puutarhojen edelläkävijämaita ovat USA, Englanti, Saksa ja Ruotsi. Näissä maissa alan tutkimus on korkeatasoista ja erilaisia käytännön sovellutuksia löytyy lukuisia.

Paraneminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen prosessi. Urban Nature – seminaarissa luonnon ja puutarhan terveydellisistä vaikutuksista tulevat luennoimaan professori Peter Schantz ja toimintaterapeutti Yvonne Westerberg Ruotsista.

Peter Schantz on urheilutieteen professori Ruotsin urheilu- ja terveystieteen korkeakoulussa (GIH). Hän lähestyy holistisesti ympäristön ja kestävän kehityksen vaikutuksia ihmisen fyysiseen aktiivisuuteen. Hän on ollut erityisen kiinnostunut tutkimaan luonnon ja viheralueiden vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Hän toimii mm. WHO:n neuvonantajana kävelemisen terveysvaikutuksia kehittävässä hankkeessa.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme saaneet suuren määrän tutkimusaineistoa siitä kuinka suuri, positiivinen vaikutus luonnolla on ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Seuraava tärkeä askel onkin saada tämä tieto siirtymään kaupunkien suunnitteluun.”

Yvonne Westerberg on toimintaterapeutti ja Ergoflora-yrityksensä johtaja. Hänellä on 25 vuoden kokemus terapeuttisen puutarhan käytännöistä ja menetelmistä. Hän on suunnitellut Tukholmaan Sinnenas trädgård -aistien puutarhan - vanhustentalon yhteyteen ja toteuttanut Hälsoträdgård – terapeuttisen puutarhan konseptin Tukholman Haga instituutin yhteyteen, jossa hän toimi johtajana ja hoitomenetelmien kehittäjänä.

Yvonne Westerberg luennoi Urban Nature –seminaarissa hoitavan puutarhan menetelmistä.  Hän myös ohjaa seminaarin yhteydessä järjestettävän, terapeuttisen puutarhan työpaja.

Hoitavat puutarhat voivat olla hyvin erilaisia sisällöiltään ja käytännöiltään, toiset enemmän henkisiä, stressioireisiin ja mielenterveyteen keskittyviä, toiset hyvin konkreettisia, toiminnallisia ja fyysistä hyvinvointia kohentavia. On olemassa puutarhoja kuolemaa lähestyville, syöpäsairaille, vanhuksille, kodittomille naisille tai ylivilkkaille nuorille. Hoitavan puutarhan suunnittelussa tarvitaan siksi paljon eri alojen tietämystä ja erityistä ammattitaitoa. Tällaisen puutarhan suunnittelija työskentelee aina kiinteässä yhteistyössä tutkijoiden, psykologien, biologien sekä lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kanssa.  

Luonnossa elämä kasvaa ja muuttuu kaiken aikaa, vuodenajasta toiseen. Puut kasvattavat lehtiä, humisevat tuulessa, kukat tuoksuvat ja hehkuvat väreissä, hedelmät ja vihannekset tuottavat makunautintoja. Luonnon helmassa verenpaineemme laskee, aistimme aktivoituvat, voimme tuntea ihollamme auringon lämmön tai viimaisen tuulen nipistyksen. Liikkeidemme ja hengityksemme rytmissä vedämme keuhkoihimme raitista ilmaa, mielemme rentoutuu ja virkistyy. Ja vielä laajemmin, kasvit yhteyttävät ja tuottavat kaikelle maapallon elämälle välttämätöntä happea.

Kuka olikaan se viisas joka sanoi, että parantaminen on kuin kudottu sisään puutarhakäsitteen ytimeen. “It seems that the aspect of healing is woven into the very concept of garden.”