Toukokuussa järjestetiin Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hankkeen puitteissa Turun pääkirjastossa kirjastokävelyitä eri teemoilla. Vaikka kierroksista on jo vierähtänyt tovi aikaa, ovat ne jääneet mieleeni. Kierroksille osallistuessani toivoin saavani vinkkejä ja ideoita siihen, mitä kannattaa lukea. Myönnettäköön, että olen viime vuosien aikana lukenut melko vähän kaunokirjallisuutta, mistä olen syyttänyt lähinnä ajan puutetta.
Kierroksilla hyödynnettiin kirjavinkkaus-menetelmää, jonka tarkoituksena on innostaa lukemaan esitelty kirja loppuun. Vetäjät siis kertoivat hieman kirjan henkilöistä ja tapahtumista, minkä jälkeen tarina katkaistiin - useimmiten jonkinlaiseen jännittävään tai jollain muulla tavalla vaikuttavaan kohtaan, joka jätti kuulijat suorastaan tuskastuttavaan epätietoisuuteen. Vain kirjan lukemalla saa tietää kuinka käy. Lukuvinkkien ja kirjavinkkausten lisäksi kirjastokävelyt tarjosivat tietoa arkkitehtuurista ja kirjastorakennuksen historiasta.
Aika kultaa muistot
Aika kultaa muistot -kierroksella tutustuimme muistelmiin ja elämänkertoihin. Kiersimme uudisosan elämänkerta- ja muistelmahyllyjen luota pääkirjaston vanhalle puolelle. Saimme kuulla mm. Hesburger-ketjun perustajien, Heikki ja Kirsti Salmelan, urataipaleesta (Markku Heikkilä: Kansan kerrokset, Hesburger-Salmeloiden taival kaikilla mausteilla, 2009) ja Barack Obaman elämänvaiheista ennen presidenttiuraa (Barack Obama: Unelmia isältäni. Kertomus rodusta ja sukuperinnöstä, 2009).
Kierros päättyi vanhan puolen aulaan, jossa tutustuimme Charles Sandisonin Sub rosa -mediataideteokseen. Jatkuvassa liikkeessä oleva teos ylistää kielen salaperäistä voimaa. Sandisonin teoksen nimi liittyy kuulemma Umberto Econ Ruusun nimi -romaanin viimeiseen lauseeseen: Stat rosa pristina nomine nomiina nuda fenemus (Menneisyyden ruususta meillä on vain sen nimi). Lausahdus kokoaa kirjailijan näkemyksen siitä, kuinka vaikeaa on löytää totuutta, joka on kätkettynä merkkien ja symbolien universumiin. Teosta olisi voinut jäädä katselemaan pidemmäksikin aikaa, sillä jatkuvasti muuntuvana se tarjosi katsojalleen jotakin uutta.
Tunteiden ja tarinoiden kirjat
Tunteiden ja tarinoiden kirjat -kierroksella sukelsimme kaunokirjallisuuden eri lajien maailmaan. Tällä kertaa liikkeelle lähdettiin vanhan kirjastotalon sisääntuloaulasta, Sub Rosan alta. Siis sieltä, mihin edellinen kierros päättyi. Saimme kuulla muun muassa kirjastorakennuksen perustamisesta ja alkuvaiheista sekä lukemisen kulttuurihistoriasta.
Tutustuimme vanhan kirjastotalon porrasaulassa olevaan Walter Runebergin PAX-veistokseen vuodelta 1893 sekä kirjastorakennuksen muihin taideteoksiin, kuten pääsisäänkäynnin aulan syvennyksessä olevaan Emil Wikströmin Rettigin rintakuvaan. Kiersimme runo-osaston kautta rotundan näyttelytilaan, ja sieltä sarjakuvaosaston kautta lukusaliin.
Proosakierroksella mielenkiintoni herätti mm. Sarah Watersin Vieras kartanossa (2011), joka kertoo englantilaisen herrassuvun ja sen kartanon rappiosta. Toinen teos oli Minna Lindgrenin Sivistyksen turha painolasti (2011), jossa kirjoittaja pohtii sitä, mitä sivistyneen ihmisen tulee tietää. Selvittääkseen tämän hän päättää lukea alusta loppuun Väinö Hämeen-Anttilan yksin kirjoittaman Uuden tietosanakirjan (1928-32), mistä syntyy ensyklopedinen parodia sivistyksestä ja tiedon merkityksestä.
