Kirjamessut vetivät väkeä viime viikonloppuna Turun messukeskukseen. Kolmipäiväisten messujen teemana olivat tänä vuonna Pohjoismaat ja Japani. Kirjamessujen yhteydessä järjestettiin myös Suku- ja Kotiseutumessut sekä Ruokamessut, joka tarjosi myös tuulahdusta Japanista sushikoulun merkeissä.
Ensisijainen vierailuni ja kiinnostukseni kohde oli Kirjamessut. Kiinnostavien kirjojen ja kirjailijoiden lisäksi syy osallistumiseeni oli vapaaehtoistehtävät Pohjoismaisia Ääniä – Nordiska Röster – Nordic Voices 2010–2011 -hankkeen pisteellä.
Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijana koin aitoa kiinnostusta hankketta kohtaan, jonka tavoitteena on suullisen tarinankerronnan vahvistaminen ja monikielisen kerronnan tilojen rakentaminen. Päätinkin ilmoittautua samantien mukaan, kun kutsu tuli sähköpostiini. Tarinankertojan roolissa oleminen kuului myös erään yliopistolla käydyn kurssin suoritukseen, joten oli avartavaa päästä tutustumaan lähemmin kansainväliseen tarinankerronnanfestivaaliin ja ammattilaismaiseen tarinankerrontaan.
Kertojia kansainvälisistä vieraista koululaisiin
Kuulin samalla ensi kertaa Pohjoismaisia ääniä -hankkeen sisarhankkeesta Sam Body Playsista, joka tukee kouluissa lasten ja nuorten hyvinvointia näyttelemisen, musiikin, tanssin, tarinankerronnan ja muun luovan itseilmaisun kautta. Lähtökohtana on lasten ja nuorten luontainen kiinnostus taidetta kohtaan. Lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa on kuulemma järjestetty kahdessatoista Turun ja Turunmaan suomen- ja ruotsinkielisessä yleis- ja erityisopetuksen koulussa.
Äidinkielen opettajan pedagogiset opinnot suorittaneena minua kiinnosti erityisesti Pohjoismaisia ääniä ja Sam Body Plays -hankkeiden yhteinen Juttutalkoot-osahanke, jonka tavoitteena on innostaa aikuisia ja lapsia jakamaan tarinoita. Oppilaita on kannustettu kuuntelemaan, keräämään, kertomaan ja kirjoittamaan omia sekä lähipiirin tarinoita. Tarinankerrontakoulutusta on järjestetty myös opettajille. On hyvä, että tarinakultturia tehdään tutuksi vielä leikki-iän jälkeenkin, alakoululaisista yläkoululaisiin ja aikuisiin saakka.
Vapaaehtoisena messutyöntekijänä ehdin hankkeisiin tutustumisen lisäksi käydä kuuntelemassa skotlantilaisen Claire Hewittin kertomaa kansantarinaa, joka pohjasi ikivanhaan suulliseen skotlantilaiseen perinteeseen. Hämärä teltta loi tunnelmallisen ympäristön kerronnalle. Tarinankerronnan ammattilainen osasi ilmaista itseään vivahteikkaasti ja elävästi sekä elein että äänenpainoin. Hän säesti esitystään myös laululla ja harpun soitolla. Kuulijan oli helppoa eläytyä tarinaan mukaan ja nähdä se kuvina mielessään. Hewittin lisäksi Kirjamessuilla esiintyi monia muita tarinankertojia muun muassa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta ja Grönlannista.
