pimeys

Valokuvanäyttely Pyhän ja Pahan heijastuksista avoinna sunnuntaihin

Vuoden pimeimpään aikaan Turun pääkirjaston Rotundaan levittäytyy nykyihmisen arvomaailmaa tarkasteleva valokuvanäyttely. Näyttely koostuu syksyn 2011 aikana järjestetyn Pyhän & Pahan heijastuksia -valokuvaustyöpajan tuotoksista.

Työpajan aikana kymmenen kuvaajaa syventyi omiin arvoihinsa ja suuntasi kameransa etsimen kohti sitä, mikä heidän silmissään näyttäytyy pyhänä tai pahana. Tuloksena on joukko teoksia, jotka lähestyvät näitä käsitteitä monin eri tavoin: muistoihin uppoutuen, yhteiskuntaa kritisoiden ja aistihavaintoja koetellen.

Pyhän & Pahan heijastuksia -valokuvanäyttely

Vuoden pimeimpään aikaan Turun pääkirjastoon levittäytyy nykyihmisen arvomaailmaa tarkasteleva valokuvanäyttely. Näyttely koostuu syksyn 2011 aikana järjestetyn Pyhän & Pahan heijastuksia -valokuvaustyöpajan tuotoksista.

Työpajan aikana kymmenen kuvaajaa syventyi omiin arvoihinsa ja suuntasi sitten kameransa etsimen kohti sitä, mikä heidän silmissään näyttäytyy pyhänä tai pahana. Tuloksena on joukko teoksia, jotka lähestyvät näitä käsitteitä monin eri tavoin: muistoihin uppoutuen, yhteiskuntaa kritisoiden ja aistihavaintoja koetellen.


Esitykset:

07.12.2011
klo 00:00

Astu Puhuttelevaan pimeään metsään

Puhutteleva pimeä metsä -animaatioteos vie katsojat pimeään metsään keskellä kaupunkia. Brinkkalan Kassaholviin luotava installaatio on avoinna yleisölle 18.12. asti.

Pimeässä metsässä ollessamme mieli alkaa täyttää puuttuvia valon aallonpituuksia ja kuvittelemaan, kuvittamaan. Pimeys yhdistettynä metsän puiden, heinien ja saniaisten maagiseen liikehdintään saa liikkeelle esimerkiksi lapsuuden metsäpoluilta tutut mielikuvamme jostakin yliluonnollisesta ja pelottavasta. Samalla teos jättää tilaa jokaisen omille tulkinnoille, tunteille ja kokemuksille.

Sukella kirkasvalokylpyyn

Pimeyden 876 sävyä tarjoaa kirkasvalohoitoa kolmessa kohteessa eri puolilla kaupunkia. Kirkasvalolamput sijaitsevat Turun pääkirjastossa, Turun yliopistossa sekä Turun työvoimatoimistossa. Lamput ovat asiakkaiden vapaassa käytössä lokakuusta tammikuun loppuun saakka.

Lamppujen tarkemmat sijaintipaikat:

  • Turun pääkirjaston lukusalonki, vanhan kirjastotalon 1. krs, Linnankatu 2
  • Turun työ- ja elinkeinotoimisto, 2. krs, Linnankatu 52 B
  • Turun yliopiston pääkirjaston aula, 1. krs, Yliopistomäki

Suuri osa ihmisistä kärsii pimeänä vuodenaikana väsymyksestä ja mielialan laskusta, kaamosrasituksesta ja -masennuksesta. Kirkasvalohoidolla voidaan vähentää näitä oireita sekä kohottaa vireystasoa ja mielialaa.

Pimeitä otuksia Turun pääkirjaston sisäpihalla!

Turun Anikistit ry:n jäsenet ovat luoneet Pimeät otukset -animaatioprojisoinnin kulttuuripääkaupungin kaamosajan piristykseksi. Pimeyden 876 sävyä -hankkeeseen kuuluva Pimeät otukset on yllätyksellinen ja ilkikurinen animaatio yön ja unien kummajaisista.

Sympaattinen teos leikittelee katsojan havainnoilla yhdistelemällä olemassa olevia pintoja ja niihin projisoituja animointeja.

Animaation ovat ohjanneet Sara Wahl, Niina Suominen, Tommi Juutilainen, Samppa Kukkonen, Lauri Järvenpää, Lotta Rapeli, Chrzu, Reetta Neittaanmäki, Taru Varpumaa, Simo Ruotsalainen ja Antti Laakso.

Pimeitä otuksia Turun pääkirjaston sisäpihalla

Turun Anikistit ry:n jäsenet ovat luoneet Pimeät otukset -animaatioprojisoinnin kulttuuripääkaupungin kaamosajan piristykseksi. Pimeyden 876 sävyä -hankkeeseen kuuluva Pimeät otukset on yllätyksellinen ja ilkikurinen animaatio yön ja unien kummajaisista.

Sympaattinen teos leikittelee katsojan havainnoilla yhdistelemällä olemassa olevia pintoja ja niihin projisoituja animointeja.

Animaation ovat ohjanneet Sara Wahl, Niina Suominen, Tommi Juutilainen, Samppa Kukkonen, Lauri Järvenpää, Lotta Rapeli, Chrzu, Reetta Neittaanmäki, Taru Varpumaa, Simo Ruotsalainen ja Antti Laakso.

Pimeyden kodat avoinna yleisölle

Pimeyden kodat tuovat valoa ja piristystä pimeään vuodenaikaan kahden erilaisen kotamaisen taideteoksen muodossa. Kotiin on vapaa pääsy ja niihin voi poiketa vaikka päivittäin rauhoittumaan ja hiljentymään.

Tuomiokirkon liepeillä Brahenpuistossa sijoitettava taiteilija Reino Koivulan suunnittelema Hunajakenno korvaa kesäiset puistonpenkit ja osoittaa, että puisto voi toimia kohtauspaikkana myös talviaikaan.

Lönnrotinpuistossa Aninkaistenkadun ja Eerikinkadun kulmassa sijaitseva Kokka on kuvanveistäjä Simo Heleniuksen suunnittelema teos, jossa tosi ja tarina sekoittuvat.

Molemmat kodat ovat avoinna päivittäin klo 14–18 vuoden 2011 loppuun saakka.

Pimeyden kodat avoinna yleisölle

Pimeyden kodat tuovat valoa ja piristystä pimeään vuodenaikaan kahden erilaisen kotamaisen taideteoksen muodossa. Kotiin on vapaa pääsy ja niihin voi poiketa vaikka päivittäin rauhoittumaan ja hiljentymään.

Tuomiokirkon liepeillä Brahenpuistossa sijoitettava taiteilija Reino Koivulan suunnittelema Hunajakenno korvaa kesäiset puistonpenkit ja osoittaa, että puisto voi toimia kohtauspaikkana myös talviaikaan.

Lönnrotinpuistossa Aninkaistenkadun ja Eerikinkadun kulmassa sijaitseva Kokka on kuvanveistäjä Simo Heleniuksen suunnittelema teos, jossa tosi ja tarina sekoittuvat.

Molemmat kodat ovat avoinna päivittäin klo 14–18 vuoden 2011 loppuun saakka.

Tutkimusretkiä pyhyyden, pahuuden ja unien maailmaan

Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen asiantuntijoiden luennoista koottu kaikille avoin ja maksuton Studia Generalia -luentosarja on tutkimusretki erilaisiin pyhyyden ja pahuuden tiloihin. Pimeys tarjoaa rajoja hämärtävän kohtaamispaikan, jossa ihmisten arvomaailmaa, pelkoja ja pyhyyden aavistuksia voidaan tunnustella turvallisin mielin.

Pyhyyden ja pahuuden ulottuvuuksia luodataan luennoilla muuan muassa unien ja kauhuelokuvien parista. Professori emerita Annikki Kaivola-Bregenhøjn johdolla tutustutaan enneuniin, painajaisiin ja teemoihin, joiden pariin palataan yö toisensa jälkeen. Hän avaa luennoillaan myös tunnetuimpia unisymboleita ja pohtii olisiko mahdollista puhua “suomalaisista unista”.

Pimeyteen liittyvä pro gradu -tutkielma on valmistunut

Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineessa on valmistunut pro gradu -tutkielma valoon ja pimeyteen liittyvistä kokemuksista ja merkityksistä. HuK Antti Lindforsin teoreettista ja empiiristä tutkimusta yhdistelevä työ koostuu valon ja pimeyden käsitteiden kulttuurisesta tarkastelusta sekä kokemuskerronnan analysoinnista.

Aineistona on käytetty Lindforsin itsensä vuonna 2010 keräämiä kirjoituksia sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa sijaitsevaa Kaarina Kosken ja Irma-Riitta Järvisen vuonna 2006 toteuttaman Pimeän pelko -kyselyn tuottamaa materiaalia.