kuvanveisto

Arjen pikku hetkiä kiveen ikuistettuna

Pieni tapahtuma kiveen kirjoitettuna herättää löytäjänsä mielikuvituksen. Vaikka itse asia vaikuttasi mitättömältä, oli se ilmeisen merkityksellinen jollekulle.

Hetkinen leikittelee perinteisellä muistomerkkimateriaalilla. Kiveen kirjoitetaan tavallisesti, kun on jotain tärkeää asiaa: “Tässä sodittiin”, “Juhana Vilhelm sai paljon aikaan” tai “Suuri johtaja on kaunis”. Entä jos muistomerkkejä tehtäisiinkin arkisista asioista? Mahtipontisen tekniikan myötä elämän pienet hetket, sen ilot ja surut, saavat koomisia piirteitä: “Suutelin Maijaa”, “Oikaisin”. Teos on pienten ilon, harmituksen ja hämmennyksen hetkien ylistystä ja se nauraa ihmisen ikiaikaiselle taipumukselle kitistä pikkuasioista.

MATKALLA, 2010, pronssi, puu, metalli, 19x14x11cm Su.

Wäinö! – kuvanveistökilpailun voittajaksi Mia Hamari

Wäinö! -kuvanveistokilpailun näyttelykokonaisuus on ollut monipuolinen esitys intensiiviseen muotoon asettuvan kuvanveiston mahdollisuuksista, keinoista ja tunnelmista. Wäinö Aaltosen seuran tuottaman näyttelyn asiantuntijaraati valitsi voittajaksi Mia Hamarin, jolle tarjoutuu mahdollisuus yksityisnäyttelyyn Turussa vuonna 2014.

Näyttelyyn on osallistunut  kaikkiaan yhdeksän taiteilijaa: Maija Helasvuo, Villu Jaanisoo,Vesa-Pekka Rannikko,Miina Äkkijyrkkä, Mia Hamari , Liisa Hietanen,  Laura Könönen, Pasi Mälkiä ja Jenni Tieaho.

-Näyttely osoittaa, että kuvanveisto vaatii kypsyyttä. Näyttelyyn kutsutut mestaritaiteilijat edustavat kaikki sellaista kokemusta ja näkemystä, jolla pystytään luomaan komea museotasoinen näyttely, toteaa näyttelyn kuraattori Jan Kenneth Weckman.

WAMissa vettä tutkimassa

WAMissa vettä tutkimassa

Sade pisaroi Wäinö Aaltosen museon sisäpihan vesialtaassa kun Käpyrinteen päiväkodin 4-5 -vuotiaiden Viikarit-ryhmä saapuu museoon. Kesäisen raikkaassa Vesi – tunteita ja aistimuksia -näyttelyssä on esillä nykytaidetta, erityisesti valokuvia ja videoita.

Suurin osa ajastamme hulahtaa ohi huomaamatta. Ehkä voisimme kiinnittää enemmän huomiota myös oman elämämme rikkaisiin pikku yksityiskohtiin - hetkisiin.

Hetkinen

Pieni tapahtuma kiveen kirjoitettuna herättää löytäjänsä mielikuvituksen. Vaikka itse asia vaikuttasi mitättömältä, oli se ilmeisen merkityksellinen jollekulle.

Hetkinen leikittelee perinteisellä muistomerkkimateriaalilla. Kiveen kirjoitetaan tavallisesti vain, kun on tärkeää asiaa: “Tässä sodittiin”, “Juhana Vilhelm sai paljon aikaan” tai “Suuri johtaja on kaunis”. Entä jos muistomerkkejä tehtäisiinkin arkisista asioista? Mahtipontisen tekniikan myötä elämän pienet hetket, sen ilot ja surut, saavat koomisia piirteitä: “Löysin lantin”, “Odotin”. Teos on pienten ilon, harmituksen ja hämmennyksen hetkien ylistystä ja se nauraa ihmisen ikiaikaiselle taipumukselle kitistä pikkuasioista.  

Wäinö Aaltonen veistää Turun Liljaa.

Wäinö! avaa uuden näyttelysarjan

Wäinö! haluaa herättää keskustelua. Se nostaa esiin uusia lupaavia tekijöitä ja etsii vastausta kysymykseen, mitä virkaa on kuvanveistolla Suomessa vuonna 2011.

Vastauksia tarjoavat kutsuttuina neljä jo kannuksensa hankkinutta kuvanveistäjää sekä haastajina neljä taiteilijaiältään nuorempaa kollegaa, jotka valikoituivat näyttelyyn jurytyksen kautta. Haastettaviksi asettuvat kuvanveistäjät Maija Helasvuo, Villu Jaanisoo, Vesa-Pekka Rannikko ja Miina Äkkijyrkkä.

Turkulaissyntyinen Rannikko edustaa Suomea tämän vuoden Venetsian biennaalissa, Jaanisoo toimii Kuvataideakatemian professorina ja Helasvuo on Kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja.

Kummitusjuttuja

Kummitusjuttuja

Loppiaisviikonloppuna seikkailin Turun Linnan Ritaripäivillä. Olin siellä kertomassa nykypuukuvanveiston ja keskiaikaisen puukuvanveiston eroista ja yhtäläisyyksistä. Vertailin turkulaisen kuvanveistäjä Kimmo Ojaniemen Maria-veistosta vuodelta 2010 ja Liedon mestarin keskiaikaista Madonna ja Jeesuslapsi –veistosta toisiinsa.


Aluksi vähän pelotti.  Tuntui, että asemapaikkani